Maijan maastotreenit 24.4

Viikko sitten päästiin taas maastoesteille, tällä kertaa Yli-Huhtalan Maijan johdolla. Oli ihan kiva ottaa vielä yhdet maastotreenit ennen huomisia (!!) kenttäkisoja.

Alkutunnista Mailiksella oli kierroslukumäärä punaisella niinkuin sillä on aina maastoon lähdettäessä. Varsinkin treeneissä sillä on vaan niiiin kivaa että pitää vähän pomppia kun ei meinaa pöksyissään pysyä. Se kuitenkin aina rauhoittuu sitä mukaa kun hypätään ja tehdään töitä.

Aluksi kun hypättiin verryttelyksi pieniä tukkeja niin tuntui että neiti ei keskittynyt mihinkään muuhun kuin "Jee maastareita, jee maastareita, jee!" -fiilikseen.. Mentiin kuitenkin aika pian jo vähän isommille tehtäville ja Mailiskin alkoi keskittymään. Tehtiin mm. helpon trakehneria, puolikaaria ja tukkeja.

Lopuksi mentiin vielä hyppäämään isolle vedelle. Siellä ei ollut kauheasti esteitä, lähinnä tukkeja. Ylitettiin ne kuitenkin molempiin suuntiin ja mä hyppäsin vielä tooosi pelottavan haudan (joka oli täynnä vettä, hui!) ja siitä linjalla veneen. Ekalla kerralla Maikku hyppäsi ihme mutkaloikan, mutta tokalla kerralla mentiin suoraan.

Nyt toukokuussa otetaan vähän rennommin kisojen suhteen. Alkukausi oli tarkoituksella aika hektinen että saatiin taas talven jälkeiset ruosteet jätettyä pois.

Huomenna tosiaan starttaa ulkokenttäkausi Ypäjältä helppo -luokan merkeissä. Sen lisäksi toukokuussa on Niinisalon perinteiset kevään kenttäkisat joissa startataan myös helppoa.
Muita kisoja toukokuussa ei oikeastaan ole tarkoitus käydä. Saatetaan viimeisenä viikonloppuna käydä Kotimäellä kääntymässä oman seuran 2-tason estekisoissa, mutta sekään ei ole varmaa. Täytyy vähän katsella miltä Maikku tuntuu.

Pelsiksestä sen verran että se oli keskiviikkona kontrolliultrassa ja todettiin että käyntiliikunta jatkuu vielä muutaman viikon. Sillähän siis venähti kuukausi sitten tarhassa riehuessa hankkarin sisähaaran alareuna ihan nuljuluun vierestä.
Ennuste on tosi hyvä, sen pitäisi tulla ihan täysin kuntoon mutta tuo on kuulemma vain niin hankala paikka että parantumisessa kestää aika kauan. Jänteestä ei kuitenkaan ollut revennyt mikään kohta, ainoastaan venähtänyt, joka on suuri helpotus.

Palaillaan!

Kisapäivitystä

(c) nnoran.galleria.fi

Viime viikonloppuna käytiin Artukaisissa hyppäämässä 2-tason 110cm luokka ja kuten kuvasta näkyy kenttä oli aika mielenkiintoisessa kunnossa. Rapa vaan roiskui. Meinasin peruuttaa startin pohjan vuoksi mutta muut ratsastajat sanoivat että se tuntui kyllä kavioiden alla ihan pitävältä vaikka olikin märkä, joten päätin lähteä kokeilemaan. 

Verkassa mulle tuli aika pirun kiire kun luokkaa oli aikaistettu puolella tunnilla.. Ehdin kuitenkin ravata, laukata ja ottaa muutaman hypyn kun pitikin jo mennä radalle. 

Se meni itse asiassa ihan kivasti vaikka Mailis kävikin taas aika kuumana verkan hektisyyden vuoksi. Otettiin kuitenkin puomi jo kakkoselta aavistuksen epämääräisestä syystä. Ponnistuspaikka oli ihan hyvä mutta ehkä Maikku oli päässyt sitten liian pitkäksi ennen estettä kun tuli hieman laaka hyppy. Oli muuten kauden eka puomi! 

Loppurata menikin ihan hienosti, kerrankin saatiin meidän ongelmakohdat eli linjat ja sarja sujumaan hienosti! Sarja oli vielä meille huippuvaikea kahden askeleen sarja (ponilla on hieman iso laukka..) mutta hyvin mahduttiin. Trippelille tultiin vähän lähelle kun jäin pitämään liikaa kädellä vastaan ennen estettä.  

Käytiin myös joskus aikaisemmin huhtikuussa Laitilassa 2-tason koulukisoissa helppo A-luokassa. Rata oli aika perus meidän rata. Ollaan tehty parempiakin mutta niin myös huonompia. Toisessa vastalaukassa Mailis säikähti kun maneesin katossa oleva pressu rapisi ja tehtiin parit sarjavaihdot. Miksei Maikku ikinä tee puhtaita vaihtoja silloin kun käsketään!

Tuossa radassa oli se aika hieno juttu, että varmaan ekaa kertaa ikinä Mailis seisoi paikallaan lopputervehdyksessä! Vau. Ja oli muuten vielä tasan. Prosentteja saatiin yllättävänkin hyvät 61,1% jotka oli samalla meidän ennätysprossat helposta A:sta. Okei ei ne päätä huimaa mutta paranee kuitenkin koko ajan!

Ei mulla muuta :) Viime perjantain aluevalmennuksista (maastotreenit) on vielä postaus kesken, palaillaan sen merkeissä!

Huhtikuun aluevalmennukset

Tällä kertaa oltiin poikkeuksellisesti Seppo Laineen johdolla aluevalmennuksissa, kun Maija on vielä äitiyslomalla. Mua ei ainakaan haitannut, Maija on tosi hyvä mutta niin on Seppokin.
Oon joskus aiemminkin ollut Sepon valmennuksissa - huimat kaksi kertaa - joista viimeisimmästäkin on jo yli kaksi vuotta. Ja silti Seppo muisti mut! Vaikka on hevonenkin vaihtunut.. Mieletön muisti!

 Perjantaina meillä piti ensin olla rataesteitä Opistohallissa, mutta pienten muutosten kautta päädyttiinkin Haimille hyppäämään hallimaastareita. Ihan kiva sinäänsä, vaikka vähän olisin kyllä halunnut rataesteille.

Seppo halusi ensin nähdä meitä sileällä, joten tehtiin vain isolla ympyrällä töitä ravissa ja laukassa ja katsottiin että hevoset oli ohjan ja pohkeen välissä ja että ne taipuivat rehellisesti sisäpohkeen ympärille. Meillä on tällä hetkellä sileäntyöskentely aika hyvällä mallilla, joten tässä ei saatu oikein mitään korjausehdotuksia.

Alkuverryttelyssä tehtiin ympyrällä kavalettia ja toisessa päädyssä minikokoista risuestettä. Seppo painotti koko viikonlopun sitä, että ohjastuntuman täytyy olla aivan tasainen ja korjaukset tapahtuvat pohkeella. Mulla ainakin on paha tapa tehdä joskus liikaa ohjalla varsinkin ennen estettä, joten neuvot sopivat meille ainakin tosi hyvin.

Tehtiin pari kertaa muutaman tukin linjaa jonka jälkeen siirryttiin tekemään pieni rata. Puolikaari - laavu - mökit - nuolenkärki. Meillä meni muuten oikein hyvin tuo rata mutta viimeiselle nuolikaarelle tuli turhaa kiemurtelua ja huono hyppy, koska käänsin liikaa sisäavuilla ja päästin Mailiksen vinoksi. Tultiin se kuitenkin heti perään uudestaan jolloin se meni paljon paremmin.

Lauantaina päästiin ulos maastareille! Jee, kauden ekat!

Verryttelyä tehtiin itsenäisesti ja aloitettiin ravissa tulemalla pikkubankettia alaspäin. Tässä myös tärkeintä suoruus, tahti ja tasainen ohjastuntuma. Tehtiin vielä samaa bankettia ylöspäin laukassa.

Hypeltiin siinä hiekka-alueella vähän kaikenlaista.. Tukkia, hautaa ja trakehneria. Yhdelle pikkutukille meillä tuli kerran huono hyppy kun jäin lyhentämään laukkaa liikaa jolloin Mailis hyppäsi suoraan ylöspäin. Käy se niinkin?

Tultiin tosiaan pikkutrakehneria mutta me tultiin vielä se vähän isompi helpon traki, molemmat meni oikein hyvin.  Hypättiin vielä mäen päällä oleva tukki ennen kuin siirryttiin isolle vedelle.

Lätäkkö oli kivasti sula mutta todella syvä! Vettä oli Mailista yli polveen asti. Ekalla kerralla kun piti hypätä veteen ja sitten sen "saarekkeen" päällä oleva tukki, tuli ihan yllätyksenä sellainen älyttömän syvä kohta just ennen sitä saareketta. Mailis raukka on vähän pieni kaveri, sehän joutu melkein uimaan! Siinä tosiaan uidessa vähän laukka hiipui mutta hienosti Mailis pomppasi tukin yli kuitenkin.

Snorkkeli vaan puuttuu!

Lopetettiin vielä hyppäämällä vene suoraan veteen. Siinä ei ollut muuta moitittavaa, mutta Seppo sanoi että mun pitää olla tosi tarkkana mun oman alapohkeen kanssa ettei ne vaan mene liian taakse hypyssä. Sain ne aina pidettyä hyvin kun vain keskityin siihen mutta ne vaan tosi helposti siirtyy liian taakse..

Oli kyllä tosi kivat valmennukset. Seppo on ihan mielettömän hyvä.. Hän alkaa ilmeisesti tänä keväänä pitää valmennuksia Ruskolla, joten ehkäpä nyt vihdoinkin mäkin pääsisin taas säännölliseen estevalmennukseen!

Pelsiksestä sen verran että herra hankki itselleen muutaman viikon sairaslomaa riehumalla tarhassa ja venäyttämällä jänteensä.. Jes. Hankkarin kiinnityskohdassa on vähän turvotusta - joka on kyllä tosi hyvin jo laskenut - ja se oli jonkin aikaa lämmin. Muutaman päivän se ontuikin mutta nyt on ollut jo vähän aikaa puhdas. Lomaa ja kylmäystä nyt siis parisen viikkoa. Saas nähdä miten pojan pääkoppa kestää!

Ensi viikonloppuna Mailis pääsee taas kouluaitojen sisälle kun mennään Laitilaan 2-tason kisoihin. Mennään siellä sama helppo A:10 joka mentiin myös Ypäjän keskiviikkokisoissa. On muuten aika hyvin meille sopiva ohjelma! Toivottavasti menee yhtä hyvin tai paremminkin kuin viimeksi :)

Hieno, hieno heppa!

Mailis teki tänään ihan super hienon suorituksen Ypäjän keskiviikkokisoissa. Käytiin starttaamassa helppo A:10, ja tällä kertaa muutin vähän pelistrategiaa..
Verkkasin puolet kauemmin ja tein ihan kunnolla töitä verryttelyssä. (Mulla on huono tapa että jään vaan kiertelemään ja kaartelemaan..) Sen lisäksi radallakin yritin muistaa ratsastaa sitä hevosta enkä vain jäädä matkustelemaan.

Ja sehän toimi!

Vähän ehkä flow kärsi kun tuomarinpöytä oli hieman jännittävä, mutta ei se onneksi syönyt pieniä mustia tammoja iltapalaksi. Kerrankin rata alkoi hyvin kun päästiin oikeasti tikkusuoraa kohti tuomaria. Siitä saatiinkin kivasti numeroksi 7 ja kommentti "suora!".

Ekassa keskiravissa kävi vähän sellainen työtapaturma että en ollut yhtään valmistautunut siihen että toi tamma ampaisee lisäykseen noin voimakkaasti! Sen vuoksi muoto vähän aukesi. Mutta piru vie mikä lisäys..

Pohkeenväistöt menivät molemmat aika kivasti ja toisessa keskiravissa olin valmistellut paremmin, joten se oli vähän tasapainoisempi, ja yhtä näyttävä! Jösses mikä hevonen mulla on alla..
Keskilaukoissa Mailiksella oli aika kivaa, mutta yritin silti itse niiden jälkeen pysyä rauhallisena ja vain ratsastaa sen hevosen takaisin hanskaan. Ihan hyvin se onnistuikin, vaikka täyskaarroista tuli vähän isot.

Lopputervehdyksen pysähdyksestä saatiin 5,5 ja kommenttia että "Esitä pysähdys kunnolla!" mutta olen siihen silti tyytyväinen koska jos miettii millaisia "pysähdyksiä" me ollaan ennen tehty kouluradoilla niin tuo oli jo aika hyvä!

siis en voi käsittää milloin siitä on tullut noin komea?

lähti ku telkkä pöntöstä

Mailis oli vaan ihan superhieno. Virheitä meillä nyt tietenkin on ihan älyttömästi korjattavana, mutta ainakin mun mielestä tää oli jo edistystä!

Prosentteja saatiin tosiaan 61,6%. Niissä ei kyllä paljoa ollut hyvänmielenpisteitä, sillä tuomarilla oli aika tiukka linja harjoituskisoihin. Se oli kyllä hyvä asia, silloin ainakin tietää milloin joku kohta on mennyt oikeasti hyvin.

Ensi viikonloppuna on taas aluevalmennusta vuorossa, tällä kertaa Seppo Laineen johdolla. Odotan aika innolla, sillä olen pari kertaa ollut Sepon valmennuksissa ja aina olen tykännyt. Ja tietty päästään myös maastareille, jee!

Kirahvi kokoontumisajoissa

Käytiin sunnuntaina ekaa kertaa Pelsiksen kanssa koulukisoissa. Kyseessä oli Someron Ratsastajien 1-tason kilpailut ja samalla Kisamatkalla Springcupin toinen osakilpailu.
 


Luokkana siis helppo C:1. Verryttely oli vapaasti ulkokentällä ja meille kävi sinäänsä vähän huonosti että verkka-aikaa jäi tosi vähän (oltiin myöhässä, yllätys) joten en saanut ponia ihan täydellisen hyvin kuulolle. Maneesissa ennen radalle menoa sain kuitenkin tehtyä käynnissä töitä pysähdyksillä jne ja Snotty tuntuikin siinä aika hyvältä.
Tuomarinpääty oli aluksi vähän jännä, mutta yllättävän nopeasti se unohti siellä olleet möröt!

Radalla muoto ei pysynyt kovin tasaisena ja aina välillä Pelsis jännittyi vähän enemmän, mutta muuten se meni ihan hyvin. Eipä se nyt mikään ilo ratsastaa ollut kun en saanut sitä kunnolla läpi, mutta loppua kohden meno alkoi rentoutua ja radan lopussa ollut ravivoltti menikin jo paljon rennommin kuin alkurata. Sen vuoksi jäi ihan hyvä fiilis tuosta, kyllä se siitä vielä lähtee sujumaan!

Prosentteja saatiin 60,7%. Ja taidettiin olla 19./41 tai jotain siihen suuntaan. Paperissa oli kehuja että lupaava, hyväliikkeinen hevonen.

Täällä (klik) oli meistä pari kuvaakin.

Snotty ja sen söpö otsatukka kisojen jälkeen

Hieno Mailis, huono Ida

Milloinkohan sitä oppisi ratsastamaan..

Otsikko kuvaa hyvin meidän kenttäkauden aloitusta. Miksi, oi miksi en osaa ratsastaa?

Päivä alkoi normaaliin tapaan koulukokeella, tällä kertaa lämmitetyssä Opistohallissa. Luojan kiitos, sillä ulkona oli ihan pirun kylmä tuuli ja vähän pakkastakin!

Mailis oli koulukokeen verkassa tosi rauhallinen ja oikeastaan aika kivan tuntuinenkin. Radalla se vähän kyttäsi tuomaripäädyn toista kulmaa, mutta ei nyt mitenkään ihmeemmän paljon. Tämä kouluohjelma oli meille sinäänsä hyvä ettei siinä ole alkutervehdystä, mutta ei siinä kyllä oikein ole paljon mitään muutakaan. Aika tylsä ohjelma siis.

Saatiin kuitenkin tehtyä ihan suhteellisen siisti rata. Ei hypitty edes pystyyn peruutuksessa! Tulokseksi saatiin kuitenkin vain 59,3%.  Kerrankin oli itse asiassa niin päin että Mailis tuntui paremmalta kuin se näytti. Tai, kyllä Mailis näytti hyvältä, mutta miksi ihmeessä mä en osaa pitää niitä ohjia kädessä? Ne vaan venyy ja venyy ja venyy. Huoh. Oon muutenkin nyt koko talven ratsastanut Mailista ihan liian matalassa muodossa, niin en tietenkään osannut sitä nytkään nostaa ylemmäs..

Mietin aika pitkään että olisin jättänyt tuon videon julkaisematta - niin paljon oma ratsastus nolottaa - mutta totesin että mitä sitä turhaan salailemaan. Huonoja ratkaisuja tekee kaikki, huonoja suorituksia tulee kaikille, tässä on mun. 

Ja sitten estekokeeseen.. Nyt oon parina viime viikonloppuna hehkuttanut tännekin että ollaan tehty niin kivoja ja siistejä esteratoja niin eikö nyt sitten tule taas tällainen hirvitys.

Eka ja toka ehkä aavistuksen lähelle, kolmonen ja nelonen yllättävänkin hyvin (väli oli tosi lyhyt kolme) ja viitonen (kahden askeleen sarja) meni myös tosi kivasti.
No eikös sitten vitosen jälkeen leviä koko homma käsiin. Kutoselle oli suhteutettu kaareva linja ja mitä tekee Ida kun ei näe paikkaa: tuuppaa niin maan perkeleesti! Hienoa ratsastusta taas. Olis ollut mulle ihan oikein saada puomi tosta! Mailis on vaan niin ihana ja hieno hevonen että se pelastelee mun mokia joka välissä.

Seiska ja kasi (yhden askeleen sarja) menivät onneksi vähän paremmin. Mutta silti jäi ihan hirveä sonnan maku suuhun tuosta kuutosesta! Oon ollu niin onnellinen viime aikoina kun en oo pitkään aikaan lähtenyt enää tuuppaamaan esteelle.. Ei noin pienellä radalla pitäisi tulla noin naurettavan typeriä virheitä!

Tuloksena kuitenkin siis nolla. Paitsi että ei ollutkaan, vaan yksi virhepiste ajasta. Mun piti kääntää tuossa ennen viimeistä sarjaa jo aiemmasta välistä, mutta enpäs sitten kääntänytkään kun ei ollut aivot mukana. Taas kerran, Ida, opettele ratsastamaan..

Maastoon lähdettiin tuloksella -62,3 ja muistaakseni 18. sijalta.

Kuvat esteistä löydät täältä: http://jenspa.kuvat.fi/kuvat/Maastoesteet/Helpon+maastoesteet+Yp%C3%A4j%C3%A4+22.3.2015/

Ennen maastoradalle lähtöä sai ottaa kaksi hyppy-yritystä joko ykköselle tai kakkoselle. Mä päädyin ottamaan vain yhden ja vain kakkoselle.

Mailis tuntui radalle lähdettäessä oikeastaan aika hyvältä. Tähtäsin siis ykköselle luottavaisin mielin! Esteet 1-8 sujuivatkin ihan suhteellisen hyvin.
Ysille kuitenkin tuli mukava työtapaturma eli tein taas saman kuin estekokeessa. Kuinka tyhmä voi olla!! Siihen tuli siis huono hyppy ja siitä suhteutetulla linjalla ollut 10 tuli vähän kaukaa mutta muuten ihan ok. 11-12 linja oli aavistuksen ahdas mutta siitäkin selvittiin.
13. oli kapea aika hankalalla tiellä, mutta se sentään sujui hienosti! 14. otettiin pieni kosketus, ja 15. oli myös kapea samantyyppisellä vaikealla tiellä. Se meni hyvin vaikka se oli ehkä radan pelottavin este!
16. ja 17. väli oli lyhyet neljä askelta tai jäätävän isot kolme. No tehtiinkö me tietenkin 3 ja ½. Tietty. Syy: en osaa ratsastaa. Hups.

Sitten vielä viimeisen yli lennokkaasti ja oltiin maalissa ilman este- tai aikavirheitä tuloksella -62,3. 

3

11

15

Lopputuloksissa oltiin sitten tosiaan 16./40, johon olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen! Varsinkin kun tuolla oli tosi kovia nimiä mukana.

Muuten voisinkin olla todella tyytyväinen, jos ei suussa olisi hienoinen sonnan vivahde. Äiti yritti tsempata kotimatkalla että nämä olivat kuitenkin kauden ekat kisat ja että ei se niin pahalta näyttänyt. Mutta ei auta, ruoskin ja potkin itseäni silti. Mulla on niin pirun hieno hevonen mistä olisi ihan mihin vain jos vain osaisin pyytää!

Noh, ensi kerralla tavoitteena on tehdä hyvän tuloksen lisäksi täydellisen siistit radat. Ei liian pitkiä ohjia tai esteille tuuppaamista. Ehkä vielä joskus..

Loppukevennyksenä allekirjoittanut & Helena pelottavan 15. esteen kanssa!

KMR seuraestekisat

Poikettiin eilen ulkoiluttamassa uutta heppa-autoa Kotimäen pienissä estekisoissa. Päädyin sitten kuitenkin hyppäämään 110cm, kun se metri olisi tuntunut turhan helpolta..

Ja se oli ihan hyvä päätös! Vaikka verkka-alue olikin ihan hirveä (en voi sietää koppavia pikkutyttöjä poniensa kanssa jotka laukkailee pitkin ja poikin eikä yhtään välitä kanssakilpailijoista) niin sain Maikun kuitenkin radalle aika hyvin kuulolle.



Videolla on myös tuossa alussa verkkahyppy, jonka sai ottaa ennen radan aloittamista!

Olipas se helpon tuntuinen rata. Välillä laukan vaihtumisen kanssa oli vähän ongelmia, mutta olin vain rauhallinen enkä antanut sen häiritä.
Maikku oli kyllä ihan super hieno! Se suoritti kuin kone.. Se oli taas tosi hyvän tuntuinen sillä tapaa että sitä oli helppo ratsastaa. Ennen radalle lähtöä tuntui että se olisi ollut vähän pohkeen takana, mutta ei se kyllä radalla siltä tuntunut :)

Oon niin ylpeä mun pikkutammasta. Kohtahan meidän pitää startata jo 120cm ;) No, ehkä siihen on vielä aikaa..


Kaikki postauksen kuvat (c) Jenni Santanen, kiitos tuhannesti!!

vähän lähelle, hups :D