Falkors
4.5.2001 - 29.8.2013
 |
.jpg) |
.jpg)
 |
29. elokuuta 2014
27. elokuuta 2014
Muutosta, muutosta
Välissä tasan neljä kuukautta. Allaolevat kuvat ovat siis 1.7 otettuja, eli eivät edes tuoreimpia. Tuonkin jälkeen massaa on tullut huimasti lisää :)
.jpg)
.jpg)
 |
| Huhtikuun lopulla |
 |
| Joitain viikkoja sitten |
Ja viimeisin koulurata:
Ainakin voin sen sanoa, että jos mikään muu ei näytä olevan muuttunut niin ainakin olen toisella videolla noin 7 kiloa kevyempi kuin ensimmäisellä :)
Ainiin, ja ne Kangasalan kenttäkilpailut nyt sitten peruttiin sateiden takia, joka on kyllä ihan hyvä juttu. Eipä tässä hätää ole, innolla odotan mihin junioreiden SM siirretään. Toivottavasti vasta Niinisalon jälkeen niin ehtisi saada vielä yhden helpon tähän alle!
Ilmoittauduin kuitenkin jälkkärinä sunnuntain alue-estekisoihin Saloon. Mennään siellä hevosten harrastemestaruusluokka, joka on 100cm AM5. Saas nähdä miten käy!
19. elokuuta 2014
18. elokuuta 2014
Ypäjän helppo - erinomainen luokkanosto
Sunnuntaina olikin edessä jännittävä päivä - nimittäin elämäni ensimmäinen helpon luokan startti. Vaikka se kieltämättä jännitti aika lailla, musta silti tuntui että oltiin siihen valmiita ja hyvin valmistautuneita.
Aamu oli kohtalaisen aikainen. Koulustartti oli joskus yhdeksän jälkeen, ja kotoa lähdettiin seitsemältä. Oltiin ihan hyvissä ajoin kisapaikalla, ja nyt musta tuntui ekaa kertaa että sain kerrankin tehtyä juuri oikean pituisen kouluverkan! Suuri osa siitä oli käyntityöskentelyä (tai, "työskentelyä", pysähdyksiä muutaman askeleen välein) koska Mailis kuumui niin paljon että ei meinannut pysyä neljällä jalalla.. Ärsyttävä tapa!
Taluttajan kera jouduttiin kulkemaan kaikki kenttien välit. Mutta ei auta, heppa täytyy pitää neljällä tossulla. Kouluradalle mentiin kuitenkin ihan hyvin fiiliksin, sillä kouluvalmennukset ovat menneet hyvin ja istuntakin tuntuu vihdoinkin toimivan. Vaikka C -tuomari antoikin siitä numeroksi 5! Tiedän ettei mun istunta ole mitään kympin luokkaa mutta ei se kyllä viitosenkaan ole..
Ja rata meni ihan hyvin! Pysähdykset nyt oli mitä oli, mutta pysyttiin sentään suht paikallaan. Ravi meni aika hyvin, mitä nyt ekaan pohkeenväistöön meinattiin vähän kaatua lapa edellä ensin. Mutta! Molemmista keskiraveista 8! Jes! Kerrankin onnistuttiin näyttämään sitä Mailiksen hienoa ravia rikkomatta laukalle :) Enemmänkin olisi voinut lähteä mutta en uskaltanut pyytää.
Laukassa taas tamma alkoi vähän kuumua.. Toisella kolmikaarisella Maikku jäi ensin tuijottamaan jotain miestä tuulipuvussa ja kun komensin sitä kuuntelemaan niin se loukkaantui ja vaihtoi laukan.. Huoh! No, korjasin heti ja matka jatkui.
Tuloksena ihan ok 59,79% eli jotain -60p. Olin tähdännyt yli 60% mutta kyllä tuokin ihan kelpo tulos oli, luokkana kuitenkin alue helppo A.
Siinä sitten paineltiin vaihtamaan kuolaimet ja laittamaan suojat jalkaan. Edessä oli meidän kisahistorian isoin rata kun ennen ollaan menty vain metriä. Eipä se 5cm missään näkynyt eikä tuntunut mutta silti!
Verkassa en ottanut kuin muutaman hypyn. Siellä okserille tuli pari huonoa hyppyä, joka oli ehkä ihan hyvä, sillä siinä vasta Maikku vähän heräsi siihen hyppäämiseen.
Rata oli aika vaikea kenttäkisojen radaksi, oli paljon kääntämistä ja pari ihan kivan kokoista okseria. Ja vähän outo kolmen askeleen linja, johon olin ihan varma ettei mahduttaisi.. Mahduttiin kuitenkin! Koko rata meni aika hyvin, ekalle esteelle tuli outo hyppy kun neiti kyttäsi koko matkan esteelle aidan vieressä olevaa lähtölinjapömpeliä.. Hmph. Kakkoselta eteenpäin sitten sujuikin paremmin!
Toiseksi viimeisen esteen jälkeen olin kääntämässä väärään suuntaan mutta ei se mitään, viimeinen este löytyi ja yli vaan! Vähän kolahti mutta ei haittaa, maalissa tuloksella 0vp!
Koulun ja esteiden jälkeen oltiin tuloksissa 6./23 kun kuusi sijoittui. Sijoilla siis! Olin ihan ikionnellinen!
Maastoon lähdin hakemaan vain hyvää suoritusta. Verkassa otin vain pari hyppyä ennen radalle lähtöä. Ja lähtökarsinassakin sekoilin jotain ja laitoin kellon ihan väärään aikaan päälle.. Siitä ei sitten ollut paljon apua.
Parin ekan esteen jälkeen Mailis tajusi että hei, nyt ollaan maastoradalla, kivaa! Ja sehän meni kuin kone! Mitään se ei edes vilkaissut kahdesti, yli vaan kovaa ja korkealta. Jopa vaikeaksi sanottu vesitehtävä (kulma veteen, vedessä käännös ja iso nuolenkärki pois vedestä) meni kuin vettä vaan! Okei, ekalle kulmalle tuli vähän hassu hyppy mutta ei se menoa haitannut.
Alhaalla niityllä hautakin meni ongelmitta, sekä viimeinen este eli puolicoffin. Ja me oltiin maalissa, ja vielä ajassa! Vain 6 ratsukkoa selvisi maaliin estevirheittä ja aikavirheittä.
Maastoissa oli ollut niin paljon virheitä, että meidän sijoitus nousi kolmanneksi! Ihan uskomatonta, ensimmäinen helpon startti ja heti sijoitus.. Olin ajatellut että ehkä joku pikkusijoitus olisi kiva, mutta luultavasti ollaan jossain puolessa välissä tuloslistaa. Eipä oltukaan! :) Mailis kyllä ansaitsi sen, on se niin uskomaton hevonen.
Mä oon jotenkin niin ihmeissäni vieläkin että mä edes starttasin helppoa, saatika sitten että se oikeasti tuntui helpolta! Ei ne maastoesteet tuntuneet ollenkaan liian isoilta tai vaikeilta, eikä koko radan aikana tullut sellaista tilannetta että olisi pitänyt jotenkin varmistella.
Koulusta oon kuitenkin ehkä vähän harmissani. Musta tuntuu että vaikka Mailis kuitenkin on ihan hieno hevonen ja selkään rata tuntuu hyvältä niin saadaan aina huonot prosentit. Ehkä ne rikot tosiaan vaikuttaa vain noin kamalan paljon. No, ehkä ne lähtee rutiinilla?
Nyt voi hyvillä mielin jatkaa Kangasalan helppoon parin viikon päästä. Arvaako tai tietääkö joku, mitä jännää siihen kisaan liittyy? ;)
Tässä kypäräkameravideo, koulu ja esteet laitan kun ne ovat ladanneet!
Aamu oli kohtalaisen aikainen. Koulustartti oli joskus yhdeksän jälkeen, ja kotoa lähdettiin seitsemältä. Oltiin ihan hyvissä ajoin kisapaikalla, ja nyt musta tuntui ekaa kertaa että sain kerrankin tehtyä juuri oikean pituisen kouluverkan! Suuri osa siitä oli käyntityöskentelyä (tai, "työskentelyä", pysähdyksiä muutaman askeleen välein) koska Mailis kuumui niin paljon että ei meinannut pysyä neljällä jalalla.. Ärsyttävä tapa!
Taluttajan kera jouduttiin kulkemaan kaikki kenttien välit. Mutta ei auta, heppa täytyy pitää neljällä tossulla. Kouluradalle mentiin kuitenkin ihan hyvin fiiliksin, sillä kouluvalmennukset ovat menneet hyvin ja istuntakin tuntuu vihdoinkin toimivan. Vaikka C -tuomari antoikin siitä numeroksi 5! Tiedän ettei mun istunta ole mitään kympin luokkaa mutta ei se kyllä viitosenkaan ole..
 |
| (c) Jenni Santanen |
 |
| (c) Jenni Santanen, kiitos ;) |
Laukassa taas tamma alkoi vähän kuumua.. Toisella kolmikaarisella Maikku jäi ensin tuijottamaan jotain miestä tuulipuvussa ja kun komensin sitä kuuntelemaan niin se loukkaantui ja vaihtoi laukan.. Huoh! No, korjasin heti ja matka jatkui.
Tuloksena ihan ok 59,79% eli jotain -60p. Olin tähdännyt yli 60% mutta kyllä tuokin ihan kelpo tulos oli, luokkana kuitenkin alue helppo A.
 |
| (c) Jenni Santanen |
Verkassa en ottanut kuin muutaman hypyn. Siellä okserille tuli pari huonoa hyppyä, joka oli ehkä ihan hyvä, sillä siinä vasta Maikku vähän heräsi siihen hyppäämiseen.
Rata oli aika vaikea kenttäkisojen radaksi, oli paljon kääntämistä ja pari ihan kivan kokoista okseria. Ja vähän outo kolmen askeleen linja, johon olin ihan varma ettei mahduttaisi.. Mahduttiin kuitenkin! Koko rata meni aika hyvin, ekalle esteelle tuli outo hyppy kun neiti kyttäsi koko matkan esteelle aidan vieressä olevaa lähtölinjapömpeliä.. Hmph. Kakkoselta eteenpäin sitten sujuikin paremmin!
Toiseksi viimeisen esteen jälkeen olin kääntämässä väärään suuntaan mutta ei se mitään, viimeinen este löytyi ja yli vaan! Vähän kolahti mutta ei haittaa, maalissa tuloksella 0vp!
Koulun ja esteiden jälkeen oltiin tuloksissa 6./23 kun kuusi sijoittui. Sijoilla siis! Olin ihan ikionnellinen!
 |
| (c) Jenni Santanen |
Maastoon lähdin hakemaan vain hyvää suoritusta. Verkassa otin vain pari hyppyä ennen radalle lähtöä. Ja lähtökarsinassakin sekoilin jotain ja laitoin kellon ihan väärään aikaan päälle.. Siitä ei sitten ollut paljon apua.
Parin ekan esteen jälkeen Mailis tajusi että hei, nyt ollaan maastoradalla, kivaa! Ja sehän meni kuin kone! Mitään se ei edes vilkaissut kahdesti, yli vaan kovaa ja korkealta. Jopa vaikeaksi sanottu vesitehtävä (kulma veteen, vedessä käännös ja iso nuolenkärki pois vedestä) meni kuin vettä vaan! Okei, ekalle kulmalle tuli vähän hassu hyppy mutta ei se menoa haitannut.
Alhaalla niityllä hautakin meni ongelmitta, sekä viimeinen este eli puolicoffin. Ja me oltiin maalissa, ja vielä ajassa! Vain 6 ratsukkoa selvisi maaliin estevirheittä ja aikavirheittä.
Maastoissa oli ollut niin paljon virheitä, että meidän sijoitus nousi kolmanneksi! Ihan uskomatonta, ensimmäinen helpon startti ja heti sijoitus.. Olin ajatellut että ehkä joku pikkusijoitus olisi kiva, mutta luultavasti ollaan jossain puolessa välissä tuloslistaa. Eipä oltukaan! :) Mailis kyllä ansaitsi sen, on se niin uskomaton hevonen.
 |
| (c) Jenni Santanen |
Koulusta oon kuitenkin ehkä vähän harmissani. Musta tuntuu että vaikka Mailis kuitenkin on ihan hieno hevonen ja selkään rata tuntuu hyvältä niin saadaan aina huonot prosentit. Ehkä ne rikot tosiaan vaikuttaa vain noin kamalan paljon. No, ehkä ne lähtee rutiinilla?
 |
| Ja vauhdilla maaliin! (c) Heidi Lammi, kiitos! |
Nyt voi hyvillä mielin jatkaa Kangasalan helppoon parin viikon päästä. Arvaako tai tietääkö joku, mitä jännää siihen kisaan liittyy? ;)
Tässä kypäräkameravideo, koulu ja esteet laitan kun ne ovat ladanneet!
17. elokuuta 2014
6. elokuuta 2014
Kivat pikku maastotreenit
Ja blogihiljaisuus päättyy!
Eilen tiistaina tungettiin Milkan kanssa hevoset autoon ja lähdettiin Ypäjälle maastoesteille. Mielessä parin viikon päässä häämöttävä eka helpon luokan startti.
Ja oli kyllä hyvä reissu! Super hevonen, super valmentaja ja super seura :) Thanks! Plussana myös se että tuli ostettua uudet suitset (Whitakerin ihanat!) kun edellisistä repesi poskihihna. Hups?
En edes muista mitä kaikkea tuli tehtyä! Satulassa nimittäin vietettiin joku kaksi tuntia.. Oli kieltämättä aika rankkaa. Tosin Mailis siitäkin varmaan ekan tunnin vain hyppi pystyyn ja laukkas paikallaan. Se tais vähän innostua. Olin jo ihan varma että se on menoa nyt! Milka onneks lupas tulla vetämään stand-uppia mun hautajaisiin ;)
Ensin otettiin hyppyjä kaikenlaisilla pienillä tukeilla. Mailis oli ihan sitä mieltä, että hohhoijjaa missä ne oikeat esteet on?
Kyllä me niillekin sitten päästiin. Ison veden luona tehtiin muutamia erilaisia linjoja ja hypättiin kisaviikon tuttarin radanpätkääkin. Näillä ei ollut mitään ongelmaa, mitä nyt muutama jäätävän kokoinen loikka tuli. Kiitti Mailis kun helpotat mun kyydissäpysymistä. Loikittiin myös ison ja pelottavan haudan yli muutaman kerran. Ekalla kerralla Mailis stoppas haudan eteen, mutta hyppäs kuitenkin paikaltaan. Mä tiedän että toi oli ihan mun vika - mä kun inhoan yli kaiken tuota Ypäjän isoa hautaa.. Ei sais jännittää!
Löydettiin alempaa nurmelta myös kiva linja. Tukki - tukki - helpon puolikaari - hauta. Vähän mietin että mitenköhän tuo hauta kun sitä ei oltu ennen hypätty, mutta pyh ja pah Mailista ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, yli vaan! Ekalla kerralla tultiin puolikaarelle vähän pohjaan mutta seuraavalla kerralla meni jo paremmin.
.jpg)
.jpg)
Sen jälkeen olikin jännät paikat, sillä kun palattiin takaisin isolle vedelle (joka oli muuten nyt kaikkea muuta kuin märkä, vettä ei ollut tippaakaan) valmentaja osoittaa ihan reippaan kokoista vaativan estettä joka oli Finnderbyssäkin 1* luokassa.
No ei auta itku markkinoilla, ei muuta kun laukkaa ja estettä kohti. Aaaaaand.... se menikin tosi hyvin. Hmph. Olipa tylsää. Mailis alkoi vasta nyt olla sitä mieltä, että vihdoinkin oikeita esteitä!
Tehtiin myös pari kertaa aika vinoa linjaa tuolta isolta jättiesteeltä tuttarin kulmalle neljällä tai viidellä laukalla. Ei ongelmaa siinäkään. Tai no tultiin ekalla kerralla siihen isolle vähän pohjaan joka taitaa olla videollakin. Oon kuitenkin sitä mieltä että tuon hevosen kanssa mieluummin pohjaan kuin kauas koska silloin se alkaa lennättämään mua ties mistä niihin hyppyihin :D
.jpg)
Viimeiseksi mentiin vielä hiekkakentälle katsomaan mitä siellä olisi. Mentiin siellä muutamia helpon/tuttarin esteitä. Ja irkkubankettia! Se oli tosi outoa. Ekalla kerralla Mailis ei oikein tiennyt mitä tehdä, niin se vain leiskautti kaamean kokoisen loikan sen tukin yli. No arvatkaa kenellä oli oksa naamassa. Sattui. Harmi kun sitä ei tullut videolle, ois ollu hauskan näköistä! Seuraavalla kerralla Mailis oli kuitenkin jo tajunnut mitä pitää tehdä ja hyppäsi sen ongelmitta.
Hypättiin vielä sellaista jyrkän mäen päällä olevaa laavua. No, eka kerta: töks. Luultavasti sen takia etten itsekään nähnyt yhtään mitään kun aurinko juuri paistoi silmiin.. Kuitenkin tokalla kerralla tuo pikku sika tökkäs taas! Se nyt oli ihan pelleilyä jo. Kolmannella kannukset maksaan ja yli.
Viimeisenä esteenä päätettiin vielä hypätä niin ikään vaativan este, nimittäin mun painajaisten kohde; Mannerheim -este! Oon aina aluevalmennuksissa katsonut sitä kauhulla, "Onneks mun ei ikinä pidä hypätä tuota!" Niin, mitä?
Ekalla kerralla Mailis tais tuntea mun jännityksen ja stoppas kuin pieni sika, mutta toisella kerralla mentiin hienosti yli! Tuo toinen kerta onkin videolla. Tultiin vielä kolmaskin kerta, joka meni paljon sujuvammin mutta kamerasta just loppu akku.. Siihen oli kuitenkin hyvä lopettaa!
Nyt vaan kauhulla kohti kisoja ja ensimmäistä helpon starttia. Mailiksella siinä ei ole mitään ongelmaa, ainoa mikä meidän menoa haittaa ovat mun hermot! Ei ne metriset maastarit, mutta ne 105cm rataesteet. Miten voi pelottaa puomiesteet enemmän kuin maastoesteet? Helposti näemmä!
Käykää muuten katsomassa täältä mitä jännää Maikulle tapahtui maanantaina! ;)
Eilen tiistaina tungettiin Milkan kanssa hevoset autoon ja lähdettiin Ypäjälle maastoesteille. Mielessä parin viikon päässä häämöttävä eka helpon luokan startti.
Ja oli kyllä hyvä reissu! Super hevonen, super valmentaja ja super seura :) Thanks! Plussana myös se että tuli ostettua uudet suitset (Whitakerin ihanat!) kun edellisistä repesi poskihihna. Hups?
En edes muista mitä kaikkea tuli tehtyä! Satulassa nimittäin vietettiin joku kaksi tuntia.. Oli kieltämättä aika rankkaa. Tosin Mailis siitäkin varmaan ekan tunnin vain hyppi pystyyn ja laukkas paikallaan. Se tais vähän innostua. Olin jo ihan varma että se on menoa nyt! Milka onneks lupas tulla vetämään stand-uppia mun hautajaisiin ;)
.jpg) |
| hei me lennetään! |
.jpg) |
| taidetta? ei, äiti vaan ei pysy kameralla vauhdissa mukana |
Kyllä me niillekin sitten päästiin. Ison veden luona tehtiin muutamia erilaisia linjoja ja hypättiin kisaviikon tuttarin radanpätkääkin. Näillä ei ollut mitään ongelmaa, mitä nyt muutama jäätävän kokoinen loikka tuli. Kiitti Mailis kun helpotat mun kyydissäpysymistä. Loikittiin myös ison ja pelottavan haudan yli muutaman kerran. Ekalla kerralla Mailis stoppas haudan eteen, mutta hyppäs kuitenkin paikaltaan. Mä tiedän että toi oli ihan mun vika - mä kun inhoan yli kaiken tuota Ypäjän isoa hautaa.. Ei sais jännittää!
Löydettiin alempaa nurmelta myös kiva linja. Tukki - tukki - helpon puolikaari - hauta. Vähän mietin että mitenköhän tuo hauta kun sitä ei oltu ennen hypätty, mutta pyh ja pah Mailista ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, yli vaan! Ekalla kerralla tultiin puolikaarelle vähän pohjaan mutta seuraavalla kerralla meni jo paremmin.
Sen jälkeen olikin jännät paikat, sillä kun palattiin takaisin isolle vedelle (joka oli muuten nyt kaikkea muuta kuin märkä, vettä ei ollut tippaakaan) valmentaja osoittaa ihan reippaan kokoista vaativan estettä joka oli Finnderbyssäkin 1* luokassa.
No ei auta itku markkinoilla, ei muuta kun laukkaa ja estettä kohti. Aaaaaand.... se menikin tosi hyvin. Hmph. Olipa tylsää. Mailis alkoi vasta nyt olla sitä mieltä, että vihdoinkin oikeita esteitä!
Tehtiin myös pari kertaa aika vinoa linjaa tuolta isolta jättiesteeltä tuttarin kulmalle neljällä tai viidellä laukalla. Ei ongelmaa siinäkään. Tai no tultiin ekalla kerralla siihen isolle vähän pohjaan joka taitaa olla videollakin. Oon kuitenkin sitä mieltä että tuon hevosen kanssa mieluummin pohjaan kuin kauas koska silloin se alkaa lennättämään mua ties mistä niihin hyppyihin :D
Viimeiseksi mentiin vielä hiekkakentälle katsomaan mitä siellä olisi. Mentiin siellä muutamia helpon/tuttarin esteitä. Ja irkkubankettia! Se oli tosi outoa. Ekalla kerralla Mailis ei oikein tiennyt mitä tehdä, niin se vain leiskautti kaamean kokoisen loikan sen tukin yli. No arvatkaa kenellä oli oksa naamassa. Sattui. Harmi kun sitä ei tullut videolle, ois ollu hauskan näköistä! Seuraavalla kerralla Mailis oli kuitenkin jo tajunnut mitä pitää tehdä ja hyppäsi sen ongelmitta.
Hypättiin vielä sellaista jyrkän mäen päällä olevaa laavua. No, eka kerta: töks. Luultavasti sen takia etten itsekään nähnyt yhtään mitään kun aurinko juuri paistoi silmiin.. Kuitenkin tokalla kerralla tuo pikku sika tökkäs taas! Se nyt oli ihan pelleilyä jo. Kolmannella kannukset maksaan ja yli.
Viimeisenä esteenä päätettiin vielä hypätä niin ikään vaativan este, nimittäin mun painajaisten kohde; Mannerheim -este! Oon aina aluevalmennuksissa katsonut sitä kauhulla, "Onneks mun ei ikinä pidä hypätä tuota!" Niin, mitä?
Ekalla kerralla Mailis tais tuntea mun jännityksen ja stoppas kuin pieni sika, mutta toisella kerralla mentiin hienosti yli! Tuo toinen kerta onkin videolla. Tultiin vielä kolmaskin kerta, joka meni paljon sujuvammin mutta kamerasta just loppu akku.. Siihen oli kuitenkin hyvä lopettaa!
.jpg) |
| sukellus on jo kunnossa, snorkkeli vaan puuttuu! |
.jpg) |
| pelätty Mannerheim -este |
Käykää muuten katsomassa täältä mitä jännää Maikulle tapahtui maanantaina! ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)