Hengitä syvään ja laske kymmeneen..

Yksi... Kaksi... Kolme...

Neljä.. Viisi.. Kuusi..

Seitsemän.. Kahdeksan.. Yhdeksän..

Ja kymmenen. Ei helpottanut.

 Semmoinen rata tänään.

Ongelma on, että radassa oli todella paljon hyviäkin pätkiä! Prosentteja tuli yllättävänkin paljon, 61,1%. Ekasta pohkeenväistöstä tuli 8, toisesta pohkeenväistöstä ja keskiravista 7,5. Paljon oli kehuja ja hyviä juttuja, mutta nuo ylläolevat kuvat kertovat kyllä miksi prosentit jäivät tuohon.

Mailiksella oli jotenkin vaan harvinaisen huono päivä. Se keräs kauheesti kipinää kaikesta mahdollisesta turhasta. Rata alkoi suhteellisen rauhallisesti. Pysähdyksen ja peruutuksen kohdalla koko homma meni kuitenkin päin mäntyä. En ehtinyt edes pyytää peruutusta kun Mailis jo lähti täysillä taaksepäin ja kun laitoin pohkeet kiinni niin matka jatkui ylös. Huoh.

Loppuradan poni olikin sellaisessa inhottavassa hieman jännittyneessä tilassa. Pari kertaa se jäi loikkimaan paikalleen kun mä kehtasin ottaa puolipidätteen. Mailis ei voinut ymmärtää miksei me vaan oltais voitu laukata täysiii!

Paperissa luki kyllä että on todella lupaava ja kaunis hevonen, harmillisesti tänään vähän jännittynyt. Niih. Entä sitten kun joka paperissa aina lukee tuo sama? Mulla alkaa keinot jo loppua!
Nytkin yritin vaan olla rauhassa kun se pönttöilee ja jättää sen huomiotta mutta eipä ollut silläkään vaikutusta. Se on vaan niin uskomattoman kuuma kaveri!

Laitan nyt tän videonkin tähän. En tosiaan ole erityisemmän ylpeä tästä radasta, mutta elämä on. Mua vaan vähän huolestuttaa nyt alkavan kauden kenttäkisojen kannalta.
Miten me ikinä pystytään tekemään hyviä tuloksia kun homma menee plörinäksi kouluosuudella? Ei ne rataesteet tai maasto ole läheskään yhtä hankalia. Koulussakin prosentit olisivat ihan varmasti yli 65% jos vain heppa pysyisi rauhallisena. Mutta miten??

Että jos jollain on jotain vinkkejä niin otan niitä mielelläni vastaan! Oon jo kokeillut väsytystaistelua (koko viikko rankkaa työskentelyä + kisapäivän aamuna vielä treeni) mutta silläkään ei ollut vaikutusta. Tuntuu että mikään ei auta.