Viikko sitten oltiin taas aluevalmennusten merkeissä maastoesteillä, tällä kertaa Niinisalossa. Mailis kävi uudessa paikassa aluksi aika kuumana, mutta rauhoittui kun pääsi laukkaamaan ja hyppäämään.
Hypättiin tunnin aikana aika paljon kaikenlaisia esteitä, ihan harrasteesta vaativaan asti.
Ylitettiin ne hurjan pelottavat vaativan traktorinrenkaatkin ilman ongelmia! Yhdelle vaativan pöydälle otettiin kyllä stoppi kun ei oikein ollut mitään paikkaa mutta muuten Mailis oli ihan liekeissä.
Järveenkin se meni tosi hienosti! Ei tehty siitä mitään isoa asiaa vaan laukattiin suoraan sinne vaan. Mailis hetkeksi pysähtyi ja kysyi multa että oletko ihan tosissasi? mutta meni sinne kuitenkin tosi hyvin.
Testattiin myös vaativan alashyppyä minkä Maikku meni kyllä ensimmäisellä kerralla mutta toisella totesi että ei enää huvita :) Sain piiskan Milkalta lainaan ja sitten kummasti mentiinkin, hah. Ihan hyvin kuitenkin, ens kerralla se on ehkä vähän miettinyt tuota alashyppyä ja sitten mennään se vähän sujuvammin.
Kypäräkamera pääsi nyt testaukseen ilman sitä kirottua koteloa, ja kas kummaa kun se menikin nyt päälle. Tosin vielä pitää säätää eri mode, nyt oli hieman liian pieni kuvausala.. Jos se tänä viikonloppuna Niinisalossa sitten olisi täydellinen.
Lauantai starttasi kivasti jo viideltä aamulla kun tallin pihasta piti lähteä kuudelta. Onneksi olin ommellut letit ja pakannut auton jo edellisenä iltana niin ei tarvinnut muuta tehdä kuin heittää poni autoon ja lähteä matkaan.
Mulla oli startti vähän kahdeksan jälkeen ja nyt kerrankin päätin että olen ajoissa verkassa, sillä Mailis näemmä sitten tarvitsee sen 45min työskentelyä ennen rataa.. Se oli ihan älyttömän pinkeänä heti alkuraveissa, mä vähän luulen että se ei kauheasti välittänyt siitä keskikentällä olevasta hälinästä kun siellä oli kahden luokan verryttelijät samaan aikaan. Tein kuitenkin niin pirusti töitä sen kanssa ja sainkin sen tosi hyvän tuntuiseksi juuri ennen radalle menoa!
Vähän kenttää vaihtaessa Maikku tietenkin jännittyi mutta ei se onneksi kytännyt mitään tuomarinkoppeja tms.
Rata oli ihan ok, mitä nyt pysähdykset oli mitä oli (niinkuin aina, huoh) ja keskiaskellajit eivät oikein sujuneet kun kentän pohja oli ihan älyttömän huonossa kunnossa sateiden jäljiltä. Tuntui että sinne velliin oikein uppoaa! Saatiin kuitenkin vapaasta käynnistä, joka oli kertoimella 2, kivasti toiselta tuomarilta 7 ja toiselta 8.
Prosentit olivat yllättävän hyvät 61,9% ja mentiin koulukokeen jälkeen sijalle 12. On kyllä ihan kiva huomata että radalla, jossa oli vielä paljon parannettavaa voi saada noinkin hyvät prosentit! Nyt jäi vähän harmittamaan että en saanut ratsastettua keskiaskellajeja kunnolla, niistä kun ollaan yleensä saatu se 7 tai 8.
Estekoetta saatiinkin vähän odotella.. Noin neljä tuntia siis. Ja Maikku inhoaa odottamista. Sitä kun ei vain voi laittaa autoon syömään ja nukkumaan, sillä se pistää paikat remonttiin. Ei, neidin kanssa pitää seisoskella ja kävellä koko ajan. Heinääkin pitää saada kädestä syötettynä. Voi pientä prinsessaa..
Esteverkassa en vaan jotenkin saanut Mailista kunnolla pohkeen eteen. Samalla se oli kuitenkin todella energinen ja vahva kädelle, eli suoraan sanottuna ärsyttävä ratsastaa. Kesti kyllä hetken että sain tehtyä pystylle hyvän hypyn joka ei ajautunut liian lähelle.
Radalla tuli tosi typeriä mokia, mutta myös hyviä hyppyjä. Ekalle tuli kivasti heti puolikas askel josta näki kilometrin päähän että ei ollut heppa kunnolla pohkeen edessä saatika hereillä. Siitä vähän skarpattiin ja esteet 2 ja 3 menivät ihan mallikkaasti.
Sarjallekin tultiin kyllä hyvin sisään mutta ei se vaan mahtunut sinne! Sarjaväli oli kyllä niin tiukka 7m eikä milliäkään yli, ja yritin kyllä tuoda Mailiksen sisään pienessä laukassa ja a-osalle ponnistuspaikkakin onnistui hyvin, mutta ei. Ei vaan mahduta! B-osasta silti päästiin puhtaasti yli mutta aika hassulla pompulla.
5. este meni taas hyvin mutta kuutoselle Mailis oli sitä mieltä että hei kuules, nyt mennään eikä meinata! Siinäpä sitten tehdään puolipidätteitä kun toisella on niiiiin kivaa. Heh. Viimeinen linja päästiin vielä puhtaasti ja nollana maaliin.
Tulos siis 0vp ja noustiin sijalle 6.
Sitten taas päästiin odottelun makuun kun maasto starttasi viideltä.
Ja se olikin aikamoista menoa! Mailis oli taas ihan kone. Ei miettinyt sekuntiakaan yhtään mitään.
Nelosella (nuolenkärki vedestä) lähestyminen oli vähän mutkitteleva kun Mailiksen mielestä vesi oli ällöä ja mutaista, mutta yli mentiin siitäkin. Kyllä Maikku tietää: lavat tähdätään lippujen väliin!
Päästiin ihan superhienosti kammottavan pelottava vesitehtävä! (Vedestä tukille ja tukilta veden kautta ylämäkeen kaksi isoa mökkiä) Vaikka se mietitytti mua kaikkein eniten koko radalla, niin Mailis ei uhrannut sille ajatustakaan. Hyvin jaksoi poni vääntää ylämäkeen kaksi jäätävän isoa loikkaa!
Loppumatka olikin ihan yhtä helppoa ja kivaa, mitä nyt piti pitää huolellisesti tasapaino hallussa kun loppusuoran pellon pohja oli vähän pehmeä. Ei muuta kuin vikan esteen yli ja hanaa maaliin reilusti ihanneajassa!
mun hieno pikkutamma ♥
Niinkuin kuvista näkyy niin kypäräkamera oli päässä mutta eipä se ollut päälle kuitenkaan mennyt.. Syy on tuossa sen vesitiiviissä kotelossa joka ei vaan suostu yhteistyöhön. Musta tuntuu että se kotelo on vääränlainen tai jotain kun ei se vaan toimi.. Ens kerralla jätän koko helkkarin kotelon kotiin! Täytyy vaan olla lyömättä sitä kameraa mihinkään oksaan :)
Maaston nollatulos nosti meitä tuloslistalla vielä yhden pykälän, jolloin oltiin sijalla 5. tuloksella -57,2.
Ihan mukava kauden aloitus kieltämättä! Neljästä helposta ollaan nyt saatu kaks sijoitusta, vois sitä huonomminkin mennä :) Ja aina maastosta nollilla kotiin.. On mulla hieno hevonen.
Viikko sitten päästiin taas maastoesteille, tällä kertaa Yli-Huhtalan Maijan johdolla. Oli ihan kiva ottaa vielä yhdet maastotreenit ennen huomisia (!!) kenttäkisoja.
Alkutunnista Mailiksella oli kierroslukumäärä punaisella niinkuin sillä on aina maastoon lähdettäessä. Varsinkin treeneissä sillä on vaan niiiin kivaa että pitää vähän pomppia kun ei meinaa pöksyissään pysyä. Se kuitenkin aina rauhoittuu sitä mukaa kun hypätään ja tehdään töitä.
Aluksi kun hypättiin verryttelyksi pieniä tukkeja niin tuntui että neiti ei keskittynyt mihinkään muuhun kuin "Jee maastareita, jee maastareita, jee!" -fiilikseen.. Mentiin kuitenkin aika pian jo vähän isommille tehtäville ja Mailiskin alkoi keskittymään. Tehtiin mm. helpon trakehneria, puolikaaria ja tukkeja.
Lopuksi mentiin vielä hyppäämään isolle vedelle. Siellä ei ollut kauheasti esteitä, lähinnä tukkeja. Ylitettiin ne kuitenkin molempiin suuntiin ja mä hyppäsin vielä tooosi pelottavan haudan (joka oli täynnä vettä, hui!) ja siitä linjalla veneen. Ekalla kerralla Maikku hyppäsi ihme mutkaloikan, mutta tokalla kerralla mentiin suoraan.
Nyt toukokuussa otetaan vähän rennommin kisojen suhteen. Alkukausi oli tarkoituksella aika hektinen että saatiin taas talven jälkeiset ruosteet jätettyä pois.
Huomenna tosiaan starttaa ulkokenttäkausi Ypäjältä helppo -luokan merkeissä. Sen lisäksi toukokuussa on Niinisalon perinteiset kevään kenttäkisat joissa startataan myös helppoa.
Muita kisoja toukokuussa ei oikeastaan ole tarkoitus käydä. Saatetaan viimeisenä viikonloppuna käydä Kotimäellä kääntymässä oman seuran 2-tason estekisoissa, mutta sekään ei ole varmaa. Täytyy vähän katsella miltä Maikku tuntuu.
Pelsiksestä sen verran että se oli keskiviikkona kontrolliultrassa ja todettiin että käyntiliikunta jatkuu vielä muutaman viikon. Sillähän siis venähti kuukausi sitten tarhassa riehuessa hankkarin sisähaaran alareuna ihan nuljuluun vierestä.
Ennuste on tosi hyvä, sen pitäisi tulla ihan täysin kuntoon mutta tuo on kuulemma vain niin hankala paikka että parantumisessa kestää aika kauan. Jänteestä ei kuitenkaan ollut revennyt mikään kohta, ainoastaan venähtänyt, joka on suuri helpotus.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)