Tällä viikolla

Mailis oli reipas tyttö eikä ollut kangista moksiskaan vaikka ne oli nyt toista kertaa päässä (ainakin suomessa?). Pitäis ostaa vaan uus kanki kun tuo on aavistuksen liian pitkä mutta muuten oli hyvä yhdistelmä ohuella yksinivelisellä bridongilla. Ja kankiketjun suojus puuttuu myös :)

Likainen hevosauto...

...ja puhdas hevosauto.

Tänään suoritinkin ihanan neljän tunnin urakan ja pesin hevosauton lattiasta kattoon juuriharjalla. Missään nimessä en vaihtaisi takaisin traileriin mutta on tuossa kyllä paljon enemmän pestävää.. No, mukavuudella on hintansa.

Paulin silmätilanne on jo paljon parempi! Se näyttää onneksi paranevan todella nopeasti, sillä tänään se ei ollut enää yhtään turvonnut. Vähän oli rähmää vielä mutta tosi vähän. Kyllä tämä tästä! Onneksi, sillä kuten arvasin, Pauli ei ole ollut mikään maailman yhteistyöhaluisin poni niiden silmätippojen kanssa..

Auton pesuun oli kyllä syykin! Perjantaina meidän karavaani lähtee nimittäin kohti Keuruuta ja aluekenttäkisoja. Saatiin hevosautoon vetokoukku vihdoinkin niin voidaan ottaa asuntovaunu mukaan. Tyylikästä. Nämä ovat mun ekat yli yön kestävät kisat ja tuntuu etten yhtään tiedä mitä ottaa mukaan! Ehkä otan vain kaiken? ;)

Ja taas on poni kipeä..

Tällä kertaa ei pidetty treffejä päivystävän eläinlääkärin kanssa ähkyn merkeissä (niinkuin jo kahdesti tänä keväänä) vaan "vain" silmäongelmien.

Kun hain Paulin illalla sisälle laitumelta, huomasin että sen toinen silmä oli turvonnut umpeen. Sieltä valui ties mitä mätää ja töhnää ja koko silmän ympärys oli ihan turvonnut.

Villi arvaus on, että poni on tökännyt silmänsä johonkin korkeaan heinänkorteen tms, kun ei se muutenkaan tuolla vasemmalla silmällä mitään näe. Luojan kiitos osui tuohon jo valmiiksi sokeaan silmään, sillä muuten olisi ollut kokonaan sokea poni! Eipä tuo nytkään kovin turvalliseksi oloaan tunne vaan panikoi aina kun joku menee sen vasemmalle puolelle..

Päivystävältä saatiin onneksi silmätippoja ja kipulääkitys. Seuraavat 2-3 vuorokautta 3h välein täytyy siis käydä laittamassa tippoja silmään. Ja sen jälkeen muutaman kerran päivässä viikon oireiden loppumisesta asti.

Herää pari kysymystä; Pauli ei ole mikään enkeli käsitellä(ainakaan jos sitä sattuu tai tuntuu edes inhottavalta), joten miten mä saan laitettua niitä tippoja sille yksin? Ja kuka niitä laittaa ensi viikonloppuna kun ollaan äidin kanssa Keuruulla kenttäkisoissa? Ja miten mä pärjään tuon ponin ja sen silmän kanssa yksin 10 kokonaista päivää kun porukat ovat risteilemässä välimerellä?

Ei auta. Onneksi on kesäloma. Täytyy vain toivoa että Pauli suostuisi yhteistyöhön ja silmä paranisi nopeasti.

Mailista alkaa jo pikkuhiljaa ärsyttämään nämä yölliset heräämiset..

Salo Horse Show 2014 - 100cm

Olipa taas kerran hyvä reissu! :)

Päätettiin tällä kertaa startata pelkästään tuo metri. Ja siinä luokassa olikin yli sata osallistujaa, että olisi kyllä tullut aika pitkät odottelut luokkien välillä..

Mailis oli Salossa aika hermostunut, siellä oli kaikenlaista jännittävää kuten jaboja, telttoja, rekkoja jne. Varsinkin jabat olivat tamman mielestä ihan ylitsepääsemättömän kamalia. Kivasti vedettiin yhtä toista ratsukkoa päin kun neiti päättääkin hypätä pystyyn ja poistua takavasemmalle.. Ihan vain siksi että siellä jabassa olikin hevonen! Siis kamalaa.

Verkassa se kuitenkin tiesi mikä oli homman nimi ja teki tosi hienon verryttelyn :) Jotenkin musta tuntuu että estekisojen verkassa se liikkuu paljon hienommin kuin koulukisojen? Nytkin sileänverkassa tuntui että olisin voinut suoraa lähteä kouluradalle, niin hieno se oli!

No, esteradalle sieltä kuitenkin päädyttiin. Nyt oli helpotus että esteet näyttivätkin ihan pieniltä! Ei siis melkein yhtään pelottanut radalle meneminen. Paitsi sen osalta muistaisinko radan kun en sitä edes kävellyt. (Oltaisiin jouduttu tulemaan kisapaikalle kolmea tuntia aikaisemmin..) Muistin kuitenkin radan ja se meni vielä ihan älyttömän hyvin!

Kaikki 13 estettä puhtaasti! Uusinnassa en ratsastanut ollenkaan aikaa, sillä asetin tavoitteeksi ratsastaa vain hyvän puhtaan radan. Ja se me tehtiin!

Lopputuloksissa oltiin kuitenkin sijalla 11.!

Nyt Mailis tuntui radalla ihan super hyvältä, se oli innoissaan, muttei kuskannut ja sain sen onneksi kivasti pohkeen eteenkin.

Radalla ei tullut edes yhtään huonoa hyppyä! Ei ollenkaan pohjaan ja jänisloikka yli -tyylisiä ratkaisuja. Parille esteelle näin paikan kauas ja jouduin pyytämään eteen niin tuli isompia hyppyjä muttei todellakaan mitään kamalaa.



Olen nyt kyllä todella tyytyväinen. Hevoseen, ja salaa ehkä jopa itseenikin. Oli kivaa tehdä yhdessä hyvä rata. Ja tuli taas huomattua että tuon kanssa se ei ole se korkeus vaan mitä niiden esteiden välillä tapahtuu vai tapahtuuko mitään ;)

kuvat (c) Jasmin Karjalainen, kiitos!

Ekat kenttäkisat yhdessä - sijoitus tuttarista

Eilen oltiin tosiaan Ypäjällä tutustumisluokassa - ensimmäistä kertaa. Hirveän paljon maastokokemusta meillä ei Mailiksen kanssa ole, tämä taisi olla kolmas kerta kun hypättiin suomessa maastoesteitä. Mutta ei se mitään, kyllä Mailis hoiti homman kotiin!

Koulun verkassa Mailis oli ihan täpinöissään, kesti todella kauan saada se rentoutumaan edes vähän. Ypäjällä oli vielä finnderbyn jälkeen kaikki juhlateltat pystyssä ja ne olivat todellakin kauhean pelottavia.
Sain sen kuitenkin vähän rentoutumaan, ja Mailis tuntui itse asiassa aika hyvältä. Mutta sitten.. Päästiin kisakentän päätyyn verkkaamaan ja valmistautumaan niin sama homma taas. Kaikki oli niiiiiin pelottavaa ja jännittävää! Kiva kenttähevonen mulla, ei maastoesteet pelota mutta muovituolit ja kukkaruukut onkin eri asia..

Rata oli sitten sen mukainen. Mailis kyttäs kaikkea mahdollista, ja mulla meni hetki saada se edes ravaamaan tuomarinpäätyyn asti..
Radalla ei kuitenkaan ollut kuin yksi rikko. Lähdettiin keskiraviin, se lähti ihan hienosti, mutta ei. Mailis jännittyi ja nosti laukan. Höh. No, loppurata menikin sitten paremmin.

Prosentteja saatiin kuitenkin 66%, joka oli aika hyvin noinkin huonosta radasta. Ärsyttää kun miettii että jos oltaisiin tehty yhtä hyvä rata mitä yleensä tehdään niin oltaisiin helposti päästy lähemmäs 70% tulosta.

Estekokeen verryttelyyn mentäessä Mailis tajusi että hei, nyt hypätään, jee! Ja alkoi vähän pomppia.. Meinattiin siinä paikallaan/poikittain laukatessa teilata pari toimihenkilöäkin, sori!
Mailis kuitenkin rauhoittui heti kun päästiin hyppäämään. Derbykentällä se oli jo ihan rauhassa, onneksi!

Ja me tehtiin ehkä meidän siistein rata tähän mennessä! Kaikille esteille tuli hyvä hyppy, tahti oli tasainen, Mailis oli kivasti avuilla ja oli hauskaa. Mutta silti! Ei mitään hajua mitä tapahtui, mutta este nro 6 tuli alas! Ihan tavallinen pysty, mille tuli hyvä lähestyminen, hyvä paikka, mikään ei ollut pielessä!
Harmitti, sillä ollaan tähän mennessä tehty kaikki 90cm nollina. Ja tuo oli ihan turha puomi! Mailis hipaisi sitä takajaloilla ja sieltähän se putosi. Äh!

Koulun ja esteiden jälkeen meidän tuloksemme oli -54,8p. Ihan jees, ei mikään hirveän hyvä muttei huonokaan. Ainakin kun mun tavoite oli päästä alle -50 pisteen :( Katselin tuossa että jos oltaisiin saatu koulusta edes se 68% ja esteiltä puhdas, oltaisiin oltu toisina tai kolmansina..

Maastoon lähdettiin kuitenkin sijalta 7. eli viimeinen sijoittunut.

Maasto oli yllättävänkin vaikea Ypäjän tuttariksi. Ehkä Opiston väki haluaa poistaa tukki-tukki-tukki maineen Ypäjältä :)
Walkthrough'n postasinkin jo eilen. Siellä oli siis ainakin talo-talo linja kolmella askeleella, sekä aika ison ylöshypyn jälkeen kaarevalla neljän askeleen linjalla kapea este.
Periaatteessa tuo oli ihan kiva kun oli jotain tekemistä, mutta täytyy myöntää että kyllä siinä vähän jännitti.. Varsinkin kun en periaatteessa tiennyt miten Mailis reagoisi noihin tehtäviin. Arvasin kyllä ettei siinä mitään ongelmaa olisi, eikä onneksi ollutkaan :)

(c) Tiina Tammi

Vedettiin siis puhdas maasto, ja vielä ajassa! Itse asiassa, aika tarkalleen ajassa, sillä ihanneaika oli 3min 20s, ja meidän aika? Tasan 3min 20s! Miten voi olla mahdollista! :D Naurettiin siinä jo äidin kanssa että Mailikselle tarvitsee vain sanoa että juu, tempo olisi 450m/min, niin se hoitaa homman!

Tasaisesta tahdista en sanoisi kyllä mitään, sillä alkurata tultiin ihan hyvää nopeutta, sitten tulikin pari suoraa jolla otin vähän eteen, mutta se olikin liikaa! Viimeisen esteen jälkeen tultiinkin koottua laukkaa maaliin :) No, ensi kerralla tiedän ainakin että tuttarissa riittää ihan hyvin semmoinen mukava laukka, ei tarvitse kiihdytellä eikä hidastella.

(c) Tiina Tammi

Ja kyllä taas huomasi että Mailis tietää mitä se tekee. Jännitin itse ylöshyppyä, niin jäin pitämään
liikaa taaksepäin jolloin hypättiin ihan pohjasta. Mutta aina kun annoin Mailiksen vain laukata, niin tuli hyvät paikat! On mulla hieno tamma!

Maastosta kun saatiin 0vp, niin oltiin lopputuloksissa 7./28. Saatiin hieno ruusuke ja ruusu :) On kiva kun tietää että vaikka "epäonnistuttiin" koulussa ja esteillä, niin silti on mahdollisuus sijoittua. Ensi kerralla ollaan toivottavasti vielä ylempänä tuloslistalla.

Ypäjän kisaviikon tuttarin walkthrough

Huom, moniin esteisiin lisättiin vielä jotain koristeita tms kuvan ottamisen jälkeen.

 

1. Tervetuloa

2. Punainen puolikaari

3. Katto

4. Hauta ja tukki

5.&6. Talo

7. Tukki

Pakollinen portti veteen

8. Tukki vedestä

9. Katto

10. Laituri

11. Ylöshyppy

12. Kapea

13. Ratapölkyt

14. Kulma

15. Tukkikasa

16. Tervemenoa

 

P.S. eipä se huonosti mennyt ;)

 

Superhauskat maastoestetreenit ft. Milka!

High five koska oltiin molemmat rohkeita ja hypättiin kaikki helponkin esteet hienosti!

Alkuviikosta päätin että pitää päästä maastoesteille, mutta yksin on niin tylsää mennä.. Ratkaisu: maastaritreffit Milkan kanssa!

Aloitettiin ensin kentällä olevista pienemmistä mökeistä ja tukeista, tehtiin pieniä linjoja ja tsekattiin onko kontrollia - sitä oli ainakin jonkin verran joten paineltiin kunnon esteille. En nyt muista missä järjestyksessä tultiin mitäkin mutta tehtiin ainakin linjaa vedellä: alamäessä pois 'metsästä' joku pömpeli, sitten sianselkä melkein suoraan veteen ja siitä vielä vedestä ylöshyppy. Mailis veti kaikki superhienosti, mitä nyt ylöshypyllä oli aluksi vähän sekaannusta mutta kyllä siitäkin mentiin.

Ja Mailis kävi kuumana.. Jeesus kristus se tamma oli niin into piukassa kuin vaan voi olla! Piti stepata, laukata paikallaan, pyöriä ja hyppiä ja tehtiin välillä vähän piaffeakin. Oli niiiiiiiiin kivaa.

Ja olen itsestäni aika ylpeä kun lähdettiin coffinille ja uskalsin hypätä sen kokonaan! Ja voi miten hienosti se menikään! Ihan perfect. Kyllä hevosesta huomasi että se tietää mitä tekee.
Jatkettiin vielä aika pitkää suoraa 'ravirataa' pitkin, eli ensin coffin, siltä suhteutettu linja tukkiokserille, siitä sitten pitkälle suoralle, jossa ensin pari laavua ja viimeisenä vielä iiiiso helpon tukkikasa.

Mailis veti kaikki ihan ilman pienintäkään ongelmaa. En edes ehtinyt jännittää sitä viimeistä isompaa estettä kun Mailis vaan hoiti homman kotiin. Se hyppy oli täydellinen! Ihan uskomattoman hieno. Ja se ei edes missään vaiheessa kiikuttanut mua, vaan oikeasti tehtiin yhdessä ja se oli hauskaa!

Musta kyllä tuntui että vasta kun esteet olivat sitä helpon tasoa (metrisiä) niin Mailis alkoi kunnolla keskittymään. Pienempiäkin se meni tosi nätisti mutta isommille tuli todella paljon parempia hyppyjä. No, pari tuttaria alle niin päästään starttaamaan helppoa! Mutta on se kumma kun mä uskallan hypätä metrisiä maastoesteitä ongelmitta mutta en samankokoisia puomiesteitä? :D

Parhaat maastotreenit ikinä. Kiitti Milka!



Tässä siis tuo linja vedelle. Tuossa näkyy tuo ylöshypyn kommunikaatio-ongelma. Mailis oli jatkamassa oikealle eikä ihan tajunnut että jaa tuonne pitää hypätä! Tamma oli kuitenkin super rehellinen ja loikkasi silti, tosin kuski meinasi pudota :D



Tässä coffin ja sen jälkeinen pitkä linja. Äiti ei kylläkään videoinut sitä loppuun asti kun ei kamerassa zoomi riittänyt. Oon vieläkin ihan into piukassa täällä kun meni niin älyttömän hyvin!

Nyt tuntuu että ollaan oikeasti valmiita siihen Ypäjän tuttariin ensi tiistaina. Kouluohjelma on super helppo (heC tasoinen, eipähän olisi eka kerta kun vedetään C:stä 70% ;) ), rataesteet sen 90cm joka ollaan tähän mennessä aina tehty nollana ja nyt selkeästi sujuu myös maastarit! On kiva kun pystyy lähtemään oikeasti tavoittelemaan sijoitusta ja jopa sitä sinivalkoista ruusuketta.

Peukut pystyyn!



Ollaan Milkan kanssa melkein täysjärkisiä ♥ ja hepat poseeraa!