Kesähippeilyä

Leukanivelten piikityksen takia Mailikselle ei saanut laittaa pariin päivään kuolaimia suuhun, joten leikittiin tosihippejä riimun kanssa. Suureksi yllätyksekseni Maikku otti homman haltuun ja teki hienosti töitä :)

Ratun harjoituskenttäkisat

http://pilvipisara.kuvat.fi/ oli ottanut Ratun harkoista ihan älyttömän hienoja kuvia. En osannut tietenkään valita lempparia joten tässä on nyt niitä aika monta.

(c) Aleksi Uimonen

(c) Pilvi Vähämäki

Täytyy sanoa, että nuo kaksi ylempää ovat mun kaikkien aikojen lempparikuvat mitä meistä on!

(c) Pilvi Vähämäki

Kouluosuus oli luonnollisesti vuorossa ensimmäisenä. Ohjelmana oli kenttäkilpailuohjelma nro 6., ihan kiva ja sujuva ohjelma. 

Vaikka kouluverryttelyssä tuli ehkä enemmän kälätettyä kavereiden kanssa kuin ratsastettua, niin Mailis tuntui silti tosi hyvältä ja letkeältä. 

Kouluosuus menikin aika hyvin! Raviohjelma oli muuten ihan siisti mutta ensimmäisen pohkeenväistön alku oli huono. Peruutuskin suoritettiin neljällä jalalla joka on meille jo tosi hyvä suoritus, mutta käyntiohjelma oli ehkä aavistuksen kiireinen. Laukka oli muuten hyvää, mutta toisella kolmikaarisella Mailis vähän jännittyi ja rikkoi laukan tahdin. 

Prosentteja tuli meidän uusi ennätys helposta A:sta 65,42%. Vaikka tietenkin tuo on harjoituskisoihin sopivalla arvostelulla niin oon silti siihen tosi tyytyväinen.

(c) Aleksi Uimonen

(c) Aleksi Uimonen

Esteverkassa tuli huomattua että nyt on hevosella kierrokset punaisella. Ollaan mun Niinisalon ilmalennon jälkeen otettu vähän rauhallisemmin, joten Maikun mielestä oli taas huisin hauskaa olla esteradalla. 

Yritin siinä tehdä Maijan neuvojen mukaan, eli paljon paljon hyppyjä ja vähän reilummassa korkeudessa että Mailis saa niitä höyryjä vähän ulos. Tulin vielä ennen radalle menoa okserin reippaasti levitettynä n.120cm korkeudessa. 

Rata meni vähän niin ja näin, ihan suhteellisen sujuvasti ja puhtaasti. Koko ajan jouduin kuitenkin jäämään liikaa kädellä kiinni kun hevonen oli heti ampaisemassa eteenpäin.. Viimeiselle esteelle näin hyvän paikan joten rentoutin vähän kättä ja odotin mutta samalla kun vähänkin hellitin niin Maikku pidensi askelta ja lähellehän se tuli. Kun on niiiin kivaa!

(c) Aleksi Uimonen

(c) Pilvi Vähämäki

Maastossa tehtiin tosi hyviäkin pätkiä mutta nyt kävi niin että kahdesta esteestä Maikku pujahti ohi. Ensin coffinilla, tultiin tosi hyvällä hypyllä sisään, mutta hauta oli olevinaan kamalan pelottava että sitä ei voi ylittää?

Outoa, sillä Mailis on tuon saman haudan hypännyt monta kertaa ennenkin eikä sillä ole ikinä ollut mitään ongelmia hautojen tai muidenkaan estetyyppien kanssa. Uudella lähestymisellä mentiin kuitenkin ihan heittämällä yli. Eikä se sitä edes pelännyt kun ei uudella yrityksellä edes vilkaissut sitä.

Oli muuten aika lähellä etten jalkautunut! Tässä rytäkässä multa kylläkin hajosi jalustin.. Turvajalkkarin kumppari lensi johonkin eikä sitä millään saa jalkaan ilman sitä. Oon jo pitkään miettinyt että ei saisi lähteä maastoon kumpparijalustimilla juuri tuon syyn takia mutta enpä ole muistanut uusia ostaa.. No nyt ostan! Kypäräkamera myös tässä kohtaa osui Mailiksen kaulaan ja osoitti koko loppuradan taivasta kohden joten siitä ei ollut paljon iloa..

Loppurata mentiin siis ilman jalustinta. Eipä siinä mitään, ihan hyvin ylittyivät kaikki esteet, mitä nyt vedestä ylöshypyllä Mailis vähän kompastui mutta keräsi kuitenkin itsensä. 

Toinen moka tuli viimeisellä esteellä, ihan tavallinen pieni tynnyrieste mikä oltiin hypätty aiemmin radasta toiseen suuntaan. En voi käsittää miksi Mailis meni siitä ohi! Ok, mulla oli ehkä oikean jalan tuki vähän huonompi sen jalustimen takia mutta ei Mailis kyllä yleensä ohi mene oli satulassa mikä tilanne vaan meneillään.. Uudella lähestymisellä ei ollut mitään ongelmaa tässäkään.

(c) Pilvi Vähämäki

Niinisalon reissun jälkeen Mailis taivutettiin ja todettiin että ei ole mitään ongelmia missään muualla kuin lihaksistossa joka oli jostain syystä aika jumissa. Ajateltiin että se on varmaan vaan riehunut tarhassa ja vetänyt paikat jumiin jonka vuoksi se kielsi Niinisalossakin. Mailis hierotaan siis normaalisti parin viikon välein ja nyt se on saanut lisäksi laserhoitoja, joista se on tykännyt tosi paljon. Se on muutenkin tuntunut tosi hyvältä ratsastaa viime aikoina, niinkuin se oli Ratun koulukokeessakin. 

Näistä uusista kielloista huolestuneena käytettiin se uudestaan klinikalla, jossa todettiin taas että se liikkuu tosi hyvin, ei reagoi taivutuksiin eikä mitään outoa tunnu jaloissa. Nyt kuitenkin kiropraktikko huomasi että Mailiksen leukanivelet ovat tulehtuneet, varsinkin oikea. Kyseessä on ilmeisesti suhteellisen yleinen vaiva jota ei vaan aina osata etsiä. Leukanivelien kivut taas usein heijastuvat selkään ja kaulaan, joka tietenkin voi aiheuttaa ongelmia.

Toivotaan nyt, että tämä oli syy kieltelemiseen. Jos ei ollut niin tulipahan hoidettua se vaiva pois.

(c) Pilvi Vähämäki // ilman jalustinta, whii!

Oli kuitenkin ihan älyttömän kiva kisapäivä, kiitokset siitä Jennille, Sennille ja kaikille muillekin!

Milka, Senni, Taru ja meikäläinen. Saatiin ihanat pinkit ruusukkeet!

Guess who's back!

 Pelsis sai tänään klinikalta vihreää valoa, treenit siis pääsevät taas jatkumaan!

hei me lennetään

- Tai siis mä lensin. Kuin leppäkeihäs! - 

Niinisalosta kotiintuomisina saatiin jäätävä mustelma takamukseen ja hylky rataesteiltä. Tää on niin tätä.

Niinisalon treenit

me ja milka & libre

Viikko sitten oltiin taas aluevalmennusten merkeissä maastoesteillä, tällä kertaa Niinisalossa. Mailis kävi uudessa paikassa aluksi aika kuumana, mutta rauhoittui kun pääsi laukkaamaan ja hyppäämään.

Hypättiin tunnin aikana aika paljon kaikenlaisia esteitä, ihan harrasteesta vaativaan asti.

Ylitettiin ne hurjan pelottavat vaativan traktorinrenkaatkin ilman ongelmia! Yhdelle vaativan pöydälle otettiin kyllä stoppi kun ei oikein ollut mitään paikkaa mutta muuten Mailis oli ihan liekeissä.
Järveenkin se meni tosi hienosti! Ei tehty siitä mitään isoa asiaa vaan laukattiin suoraan sinne vaan. Mailis hetkeksi pysähtyi ja kysyi multa että oletko ihan tosissasi? mutta meni sinne kuitenkin tosi hyvin.

Testattiin myös vaativan alashyppyä minkä Maikku meni kyllä ensimmäisellä kerralla mutta toisella totesi että ei enää huvita :) Sain piiskan Milkalta lainaan ja sitten kummasti mentiinkin, hah. Ihan hyvin kuitenkin, ens kerralla se on ehkä vähän miettinyt tuota alashyppyä ja sitten mennään se vähän sujuvammin.

Kypäräkamera pääsi nyt testaukseen ilman sitä kirottua koteloa, ja kas kummaa kun se menikin nyt päälle. Tosin vielä pitää säätää eri mode, nyt oli hieman liian pieni kuvausala.. Jos se tänä viikonloppuna Niinisalossa sitten olisi täydellinen.

3-tason helppo, Ypäjä 2.5

Lauantai starttasi kivasti jo viideltä aamulla kun tallin pihasta piti lähteä kuudelta. Onneksi olin ommellut letit ja pakannut auton jo edellisenä iltana niin ei tarvinnut muuta tehdä kuin heittää poni autoon ja lähteä matkaan. 

Mulla oli startti vähän kahdeksan jälkeen ja nyt kerrankin päätin että olen ajoissa verkassa, sillä Mailis näemmä sitten tarvitsee sen 45min työskentelyä ennen rataa.. Se oli ihan älyttömän pinkeänä heti alkuraveissa, mä vähän luulen että se ei kauheasti välittänyt siitä keskikentällä olevasta hälinästä kun siellä oli kahden luokan verryttelijät samaan aikaan. Tein kuitenkin niin pirusti töitä sen kanssa ja sainkin sen tosi hyvän tuntuiseksi juuri ennen radalle menoa!

Vähän kenttää vaihtaessa Maikku tietenkin jännittyi mutta ei se onneksi kytännyt mitään tuomarinkoppeja tms. 

Rata oli ihan ok, mitä nyt pysähdykset oli mitä oli (niinkuin aina, huoh) ja keskiaskellajit eivät oikein sujuneet kun kentän pohja oli ihan älyttömän huonossa kunnossa sateiden jäljiltä. Tuntui että sinne velliin oikein uppoaa! Saatiin kuitenkin vapaasta käynnistä, joka oli kertoimella 2, kivasti toiselta tuomarilta 7 ja toiselta 8. 

Prosentit olivat yllättävän hyvät 61,9% ja mentiin koulukokeen jälkeen sijalle 12. On kyllä ihan kiva huomata että radalla, jossa oli vielä paljon parannettavaa voi saada noinkin hyvät prosentit! Nyt jäi vähän harmittamaan että en saanut ratsastettua keskiaskellajeja kunnolla, niistä kun ollaan yleensä saatu se 7 tai 8. 

Estekoetta saatiinkin vähän odotella.. Noin neljä tuntia siis. Ja Maikku inhoaa odottamista. Sitä kun ei vain voi laittaa autoon syömään ja nukkumaan, sillä se pistää paikat remonttiin. Ei, neidin kanssa pitää seisoskella ja kävellä koko ajan. Heinääkin pitää saada kädestä syötettynä. Voi pientä prinsessaa.. 

Esteverkassa en vaan jotenkin saanut Mailista kunnolla pohkeen eteen. Samalla se oli kuitenkin todella energinen ja vahva kädelle, eli suoraan sanottuna ärsyttävä ratsastaa. Kesti kyllä hetken että sain tehtyä pystylle hyvän hypyn joka ei ajautunut liian lähelle. 

Radalla tuli tosi typeriä mokia, mutta myös hyviä hyppyjä. Ekalle tuli kivasti heti puolikas askel josta näki kilometrin päähän että ei ollut heppa kunnolla pohkeen edessä saatika hereillä. Siitä vähän skarpattiin ja esteet 2 ja 3 menivät ihan mallikkaasti. 

Sarjallekin tultiin kyllä hyvin sisään mutta ei se vaan mahtunut sinne! Sarjaväli oli kyllä niin tiukka 7m eikä milliäkään yli, ja yritin kyllä tuoda Mailiksen sisään pienessä laukassa ja a-osalle ponnistuspaikkakin onnistui hyvin, mutta ei. Ei vaan mahduta! B-osasta silti päästiin puhtaasti yli mutta aika hassulla pompulla. 

5. este meni taas hyvin mutta kuutoselle Mailis oli sitä mieltä että hei kuules, nyt mennään eikä meinata! Siinäpä sitten tehdään puolipidätteitä kun toisella on niiiiin kivaa. Heh. Viimeinen linja päästiin vielä puhtaasti ja nollana maaliin.

Tulos siis 0vp ja noustiin sijalle 6.

Sitten taas päästiin odottelun makuun kun maasto starttasi viideltä. 

Ja se olikin aikamoista menoa! Mailis oli taas ihan kone. Ei miettinyt sekuntiakaan yhtään mitään. 

Nelosella (nuolenkärki vedestä) lähestyminen oli vähän mutkitteleva kun Mailiksen mielestä vesi oli ällöä ja mutaista, mutta yli mentiin siitäkin. Kyllä Maikku tietää: lavat tähdätään lippujen väliin!

Päästiin ihan superhienosti kammottavan pelottava vesitehtävä! (Vedestä tukille ja tukilta veden kautta ylämäkeen kaksi isoa mökkiä) Vaikka se mietitytti mua kaikkein eniten koko radalla, niin Mailis ei uhrannut sille ajatustakaan. Hyvin jaksoi poni vääntää ylämäkeen kaksi jäätävän isoa loikkaa!

Loppumatka olikin ihan yhtä helppoa ja kivaa, mitä nyt piti pitää huolellisesti tasapaino hallussa kun loppusuoran pellon pohja oli vähän pehmeä. Ei muuta kuin vikan esteen yli ja hanaa maaliin reilusti ihanneajassa!

mun hieno pikkutamma ♥ 

Niinkuin kuvista näkyy niin kypäräkamera oli päässä mutta eipä se ollut päälle kuitenkaan mennyt.. Syy on tuossa sen vesitiiviissä kotelossa joka ei vaan suostu yhteistyöhön. Musta tuntuu että se kotelo on vääränlainen tai jotain kun ei se vaan toimi.. Ens kerralla jätän koko helkkarin kotelon kotiin! Täytyy vaan olla lyömättä sitä kameraa mihinkään oksaan :)

Maaston nollatulos nosti meitä tuloslistalla vielä yhden pykälän, jolloin oltiin sijalla 5. tuloksella -57,2. 

Ihan mukava kauden aloitus kieltämättä! Neljästä helposta ollaan nyt saatu kaks sijoitusta, vois sitä huonomminkin mennä :) Ja aina maastosta nollilla kotiin.. On mulla hieno hevonen.

Kaikki kuvat (c) Heidi Lammi

Ypäjän helpon walkthrough