Metsämäen metri

Käytiin perjantaina hyppäämässä Metsämäellä yksi metrin luokka, pikainen reissu siis.

Porukat on nyt siellä jossain päin Välimerta seilaamassa, joten kuskina toimi isoveljeni. Hevosenhoitajaksi (/orjaksi) nakitin ihanaakin ihanamman Matun, jonka voitte tunnistaa tästä postauksesta tältä keväältä. Kiitos vielä kerran! :)

Oli muuten yllättävän stressitön kisapäivä. Startti oli vasta illalla joten sain koko päivän vain löhötä. Tosi urheilijamaista?

Olin taas huono esteratsastaja enkä kävellyt rataa, jotta ei tarvinnut tulla paikan päälle niin aikaisin, kun lähdettiin kuitenkin luokan loppupäässä. Opettelin siinä Matun kanssa radan lennosta ja pääsinkin aika pian jo selkään ja verkkailemaan.

Verkassa kyllä huomasi että Mailis oli aika poikki noista lämpimistä keleistä. Se ei oikein jaksanut edes steppailla tai tehdä muuta tyhmää! Tein verkkahyppyjä taas tosi vähän, ehkä neljä yhteensä. Ne meni ihan hyvin. Yleensä teen verkassa niin että tulen kerran pystyn normaalisti, sitten kerran vähän läheltä ja kerran vähän kaukaa. Hevonen alkaa kummasti kerätä jalkojaan :) Valmistautuessa vielä kerran kisakokoinen okseri ja radalle.

Rata oli aika kiva. Mä niin tykkään näistä saksalaisten ratamestareiden radoista, niissä on järkeä!

Ykköselle oli pitkä lähestyminen, ja luulin että laukka oli hyvää mutta eipäs ollutkaan. Ekalle tosi outo löysä hyppy ja kolautus takajalalla. Otin silloin jo itseäni vähän niskasta kiinni ja aloin oikeasti ratsastaa. Kakkoselle jo vähän paremmin ylös. Kaarre kakkoselta kolmoselle mentiin ristilaukassa, mutta nyt en tehnyt samaa virhettä kuin Keuruulla, että olisin jäänyt murehtimaan ja taistelemaan siitä laukan vaihtamisesta. Jatkoin vain samassa tahdissa :)

Esteet 3-8 menivätkin aika kivasti. Muutamaan Mailis kolautti takajaloilla, joka tuntui kyllä ihan siltä että heppa oli kerrankin vähän väsynyt. Sarja meni itse asiassa kaikkein parhaiten! Tultiin tosi hyvin sisään, ja vaikka väli oli ehkä meille vähän ahdas, päästiin se kuitenkin ihan sujuvasti.

Toiseksi viimeiselle esteelle tuli kuitenkin ihan sairaan iso hyppy! Sen takia ratsastin itse kaarteen vikalle vähän huolimattomasti ja tultiin sille aika pohjaan, mutta Mailis oli hyvä tyttö ja keräsi kinttunsa :)

Tämä on normaali Mailiksen hyppy, ilmaa on tuollaiset kivat 10-15cm. Ollaan muuten ainakin keskellä estettä!

Ja tää on sitten sellainen vähän isommanlaatuinen hyppy. Ilmaa kivat 40cm :D Mikäs siinä Mailis, mikäs siinä.. Eipähän lopu ponnu kesken ihan heti.

Ja tässä tuo viimeinen este jolle tultiin vähän pohjaan. Hyvin nousee kintut vaikka kuski olikin huolimaton.

Ei kyllä ollut maailman siistein rata. Kuski taas hakkaa päätä seinään.. :)

Tuloksena kuitenkin taas 0 virhepistettä! Jee! Ja sanoin sitä Matullekin, että ne esteet kyllä näytti ja tuntui tosi pieniltä, vaikka kyseessä oli ihan normaali metrin rata. Alkaa se kymppi vähän kuumottaa.. Salossa ajattelin syksyllä mennä kun siellä on niin hyvä kenttäkin.

Video siis Matun kuvaama, kiitoksia! ;)

Keuruun kenttäkisat

 

Se oli sellainen reissu se.. Perjantaina saatiin viettää kivat yli 4h autossa. Perillä oltiin joskus 21 aikoihin, vaikka suunnitelma oli ollut kaksi tuntia aikaisemmin. No, heppa kuntoon ja maneesiin hölkkäilemään.
Siellä Mailis meni oikein nätisti ja oli tosi rento. Vähän se oli ihmeissään paikasta mutta se oli varmaan liian väsynyt pelleilemään :)

Ratsastuksen jälkeen back on trackit jalkoihin, mashit naaman eteen ja nukkumaan.

Aamulla meillä oli koulustartti joskus 10:30 aikoihin, joten menin vasta ennen yhdeksää letittämään. Ei ollut muuten helppo homma kun heppa on koko ajan katselemassa joka suuntaan..

Maneesissa olikin sitten ihan hieman kuuma. 6 hevosta pienessä maneesissa missä oli varmaan 35'C. Hyi.
Mailis tuntui kouluverkassa tosi hyvältä! Mulla oli vahva luotto siihen että tällä kertaa oltaisiin vähän rennompia aitojen sisässä. Pyh ja hah! Sen päivän kun näkisin niin olisin nähnyt kaiken. Siellä oli sentään yleisöä, muita hevosia, ja vielä Maikun arkkivihollisia: kukkaruukkuja. Siis hui. Kamalaa.

No, ei auta. Tulin alkutervehdykseen - pysähdys ihan plörinäksi täysin kättä vasten ja pää pystyssä - ja tuomari huutaa että "tulepas uudestaan ja harjoitusravissa." ....öh? Yritin kyllä sanoa, että tuttarissa saa keventää, mutta vastauksena vain kettuuntunut "harjoitusravissa.". Asia selvä.. Eipä siinä muuta kuin persaus penkkiin ja radalle :)

Se olikin sitten taas aika jännittynyttä menoa. Periaatteessa ihan ok hyvä rata, muutama isompaa mokaa tuli, mutta oli myös hyviä pätkiä. Radan aikana kansliassa oli ilmeisesti puhjennut pieni härdelli kun yritettiin selvittää tuomarille asti että kyllä, tutustumisluokassa saa keventää. Lopputervehdyksen jälkeen tuomari pyysikin anteeksi.

Eipä ainakaan saatu lisäpisteitä sillä prosenteiksi tuli säälittävät 59%. Oli aika mieli maassa. Oltiin sijalla 8./16 tuloksella -61p.

Iltapäivällä estekokeessa maneesin verkassa oli varmaan vielä kuumempi.. Mailis ei oikein tuntunut omalta itseltään, se oli aika löysä ja hyppäsi löysästi.

Radalla ulkona se kuitenkin vähän skarppasi ja teki ihan hienon radan! Viimeiselle esteelle asti. Vikassa kaarteessa poni jäi ristilaukalle, en saanut sitä vaihtamaan niin jätin sen hevosen ongelmaksi. Jäin kuitenkin liikaa miettimään sitä laukkaa, että kun näin etäisyyden kauas viimeiselle pystylle, en saanut ratkaistua eteen. Mailis oli ilmeisesti kuitenkin vähän väsynyt niin se ei vastannut pohkeeseen ihan normaaliin tapaan.
Mun olis vaan pitänyt ottaa se pohjaan kun se olisi sieltä sen kuitenkin hypännyt puhtaasti. Mutta ei kun meikä tuuppaa kaukaa ja puomihan sieltä tuli. Jes.

Estekokeen jälkeen tulos -65p ja sijoitus 9./16. Fiilikset huipussa.

Tuttarin maasto oli ihan kivan oloinen. Monet taisivat olla sitä mieltä että se oli aika vaikea, mutta kyllä mun mielestä esim. Ypäjän kisaviikon tuttari tältä vuodelta oli vaikeampi.

 

Meidän rata ei kyllä ollut ihan tyylipuhtain :D Oli niin pirun kuuma, että heppa oli vähän löysä enkä oikein meinannut saada sitä pohkeen eteen. Alkuradasta tulikin muutamalle esteelle hyppy vähän kaukaa tai läheltä, mutta pikkuhiljaa se alkoi sujua paremmin.

 

Nollathan sieltä tuli :) Vaikka myönnetään, meinasin pari kertaa pudota! Mm. kun tultiin vedelle.. Mailis ottaa kaamean loikan veteen, sitten hups ollaankin jo veden takana olevalla laavulla! Siihen vähän pohjaan ja _jäätävällä_ loikalla yli. Siis Mailis hyppäs sen varmaan jostain 150cm korkeudelta.. Siinä oli siis aika isot risut päällä, eikä niihin tietenkään voi koskea. Iiik.

Yllä olevat kuvat (c) Pirita Heikkinen, kiitos!

Alla olevat (c) Äiti :)

Kohti ekaa estettä, jiihaa!

Tässä erinomainen esimerkki tavasta miten Mailis hyppää jos se tulee vähän pohjaan :D Kyllä tuohon pikkuhiljaa alkaa tottua että hypätään pienetkin esteet sieltä 130cm korkeudelta..

Mailis skarppina verkassa :)

Lopputulos oli siis sama kuin lauantailta eli jotain -65p, joka on yli 10 virhepistettä enemmän kuin viimeksi saatiin. Ei mennyt ihan putkeen tämä kisa. Tuloksissa noustiin kuitenkin pari pykälää ja oltiin loppujen lopuksi 7./16. Sentään puolenvälin yläpuolella!

Ehkä mulla on vain odotukset aina liian korkealla. En oo ikinä mihinkään tyytyväinen, ja Pauliinakin aina sanoo että me ollaan Mailiksen kanssa vain kaksi perfektionistiä päällekäin! :D

Seuraavat kisat onkin jo perjantaina Metsämäellä. Käydään siellä vain kääntymässä metrin luokassa. Sen jälkeen onkin vähän lomaa, kun porukat on siellä Välimerellä risteilemässä. 27.pvä tarkoitus olisi lähteä estealuejoukkuemestaruuksiin jos vain meidät huolitaan seuran joukkueeseen.

Kenttäkisojen merkeissä seuraavaksi ollaan Alavudella 3.8. Siellä taas tuttaria. (Helena, et sitten voita tuotakin kisaa piru vie ;) )

Milkan kanssa meillä on muuten hyvä veto! Se kumpi ei uskalla startata 17.8 Ypäjällä helppoa luokkaa, joutuu ostamaan pullakahvit. Milka et sitten jänistä! ;)

Kangilla

 

:) On se hieno tyttö.

Tällä viikolla

Mailis oli reipas tyttö eikä ollut kangista moksiskaan vaikka ne oli nyt toista kertaa päässä (ainakin suomessa?). Pitäis ostaa vaan uus kanki kun tuo on aavistuksen liian pitkä mutta muuten oli hyvä yhdistelmä ohuella yksinivelisellä bridongilla. Ja kankiketjun suojus puuttuu myös :)

Likainen hevosauto...

...ja puhdas hevosauto.

Tänään suoritinkin ihanan neljän tunnin urakan ja pesin hevosauton lattiasta kattoon juuriharjalla. Missään nimessä en vaihtaisi takaisin traileriin mutta on tuossa kyllä paljon enemmän pestävää.. No, mukavuudella on hintansa.

Paulin silmätilanne on jo paljon parempi! Se näyttää onneksi paranevan todella nopeasti, sillä tänään se ei ollut enää yhtään turvonnut. Vähän oli rähmää vielä mutta tosi vähän. Kyllä tämä tästä! Onneksi, sillä kuten arvasin, Pauli ei ole ollut mikään maailman yhteistyöhaluisin poni niiden silmätippojen kanssa..

Auton pesuun oli kyllä syykin! Perjantaina meidän karavaani lähtee nimittäin kohti Keuruuta ja aluekenttäkisoja. Saatiin hevosautoon vetokoukku vihdoinkin niin voidaan ottaa asuntovaunu mukaan. Tyylikästä. Nämä ovat mun ekat yli yön kestävät kisat ja tuntuu etten yhtään tiedä mitä ottaa mukaan! Ehkä otan vain kaiken? ;)

Ja taas on poni kipeä..

Tällä kertaa ei pidetty treffejä päivystävän eläinlääkärin kanssa ähkyn merkeissä (niinkuin jo kahdesti tänä keväänä) vaan "vain" silmäongelmien.

Kun hain Paulin illalla sisälle laitumelta, huomasin että sen toinen silmä oli turvonnut umpeen. Sieltä valui ties mitä mätää ja töhnää ja koko silmän ympärys oli ihan turvonnut.

Villi arvaus on, että poni on tökännyt silmänsä johonkin korkeaan heinänkorteen tms, kun ei se muutenkaan tuolla vasemmalla silmällä mitään näe. Luojan kiitos osui tuohon jo valmiiksi sokeaan silmään, sillä muuten olisi ollut kokonaan sokea poni! Eipä tuo nytkään kovin turvalliseksi oloaan tunne vaan panikoi aina kun joku menee sen vasemmalle puolelle..

Päivystävältä saatiin onneksi silmätippoja ja kipulääkitys. Seuraavat 2-3 vuorokautta 3h välein täytyy siis käydä laittamassa tippoja silmään. Ja sen jälkeen muutaman kerran päivässä viikon oireiden loppumisesta asti.

Herää pari kysymystä; Pauli ei ole mikään enkeli käsitellä(ainakaan jos sitä sattuu tai tuntuu edes inhottavalta), joten miten mä saan laitettua niitä tippoja sille yksin? Ja kuka niitä laittaa ensi viikonloppuna kun ollaan äidin kanssa Keuruulla kenttäkisoissa? Ja miten mä pärjään tuon ponin ja sen silmän kanssa yksin 10 kokonaista päivää kun porukat ovat risteilemässä välimerellä?

Ei auta. Onneksi on kesäloma. Täytyy vain toivoa että Pauli suostuisi yhteistyöhön ja silmä paranisi nopeasti.

Mailista alkaa jo pikkuhiljaa ärsyttämään nämä yölliset heräämiset..

Salo Horse Show 2014 - 100cm

Olipa taas kerran hyvä reissu! :)

Päätettiin tällä kertaa startata pelkästään tuo metri. Ja siinä luokassa olikin yli sata osallistujaa, että olisi kyllä tullut aika pitkät odottelut luokkien välillä..

Mailis oli Salossa aika hermostunut, siellä oli kaikenlaista jännittävää kuten jaboja, telttoja, rekkoja jne. Varsinkin jabat olivat tamman mielestä ihan ylitsepääsemättömän kamalia. Kivasti vedettiin yhtä toista ratsukkoa päin kun neiti päättääkin hypätä pystyyn ja poistua takavasemmalle.. Ihan vain siksi että siellä jabassa olikin hevonen! Siis kamalaa.

Verkassa se kuitenkin tiesi mikä oli homman nimi ja teki tosi hienon verryttelyn :) Jotenkin musta tuntuu että estekisojen verkassa se liikkuu paljon hienommin kuin koulukisojen? Nytkin sileänverkassa tuntui että olisin voinut suoraa lähteä kouluradalle, niin hieno se oli!

No, esteradalle sieltä kuitenkin päädyttiin. Nyt oli helpotus että esteet näyttivätkin ihan pieniltä! Ei siis melkein yhtään pelottanut radalle meneminen. Paitsi sen osalta muistaisinko radan kun en sitä edes kävellyt. (Oltaisiin jouduttu tulemaan kisapaikalle kolmea tuntia aikaisemmin..) Muistin kuitenkin radan ja se meni vielä ihan älyttömän hyvin!

Kaikki 13 estettä puhtaasti! Uusinnassa en ratsastanut ollenkaan aikaa, sillä asetin tavoitteeksi ratsastaa vain hyvän puhtaan radan. Ja se me tehtiin!

Lopputuloksissa oltiin kuitenkin sijalla 11.!

Nyt Mailis tuntui radalla ihan super hyvältä, se oli innoissaan, muttei kuskannut ja sain sen onneksi kivasti pohkeen eteenkin.

Radalla ei tullut edes yhtään huonoa hyppyä! Ei ollenkaan pohjaan ja jänisloikka yli -tyylisiä ratkaisuja. Parille esteelle näin paikan kauas ja jouduin pyytämään eteen niin tuli isompia hyppyjä muttei todellakaan mitään kamalaa.



Olen nyt kyllä todella tyytyväinen. Hevoseen, ja salaa ehkä jopa itseenikin. Oli kivaa tehdä yhdessä hyvä rata. Ja tuli taas huomattua että tuon kanssa se ei ole se korkeus vaan mitä niiden esteiden välillä tapahtuu vai tapahtuuko mitään ;)

kuvat (c) Jasmin Karjalainen, kiitos!

Ekat kenttäkisat yhdessä - sijoitus tuttarista

Eilen oltiin tosiaan Ypäjällä tutustumisluokassa - ensimmäistä kertaa. Hirveän paljon maastokokemusta meillä ei Mailiksen kanssa ole, tämä taisi olla kolmas kerta kun hypättiin suomessa maastoesteitä. Mutta ei se mitään, kyllä Mailis hoiti homman kotiin!

Koulun verkassa Mailis oli ihan täpinöissään, kesti todella kauan saada se rentoutumaan edes vähän. Ypäjällä oli vielä finnderbyn jälkeen kaikki juhlateltat pystyssä ja ne olivat todellakin kauhean pelottavia.
Sain sen kuitenkin vähän rentoutumaan, ja Mailis tuntui itse asiassa aika hyvältä. Mutta sitten.. Päästiin kisakentän päätyyn verkkaamaan ja valmistautumaan niin sama homma taas. Kaikki oli niiiiiin pelottavaa ja jännittävää! Kiva kenttähevonen mulla, ei maastoesteet pelota mutta muovituolit ja kukkaruukut onkin eri asia..

Rata oli sitten sen mukainen. Mailis kyttäs kaikkea mahdollista, ja mulla meni hetki saada se edes ravaamaan tuomarinpäätyyn asti..
Radalla ei kuitenkaan ollut kuin yksi rikko. Lähdettiin keskiraviin, se lähti ihan hienosti, mutta ei. Mailis jännittyi ja nosti laukan. Höh. No, loppurata menikin sitten paremmin.

Prosentteja saatiin kuitenkin 66%, joka oli aika hyvin noinkin huonosta radasta. Ärsyttää kun miettii että jos oltaisiin tehty yhtä hyvä rata mitä yleensä tehdään niin oltaisiin helposti päästy lähemmäs 70% tulosta.

Estekokeen verryttelyyn mentäessä Mailis tajusi että hei, nyt hypätään, jee! Ja alkoi vähän pomppia.. Meinattiin siinä paikallaan/poikittain laukatessa teilata pari toimihenkilöäkin, sori!
Mailis kuitenkin rauhoittui heti kun päästiin hyppäämään. Derbykentällä se oli jo ihan rauhassa, onneksi!

Ja me tehtiin ehkä meidän siistein rata tähän mennessä! Kaikille esteille tuli hyvä hyppy, tahti oli tasainen, Mailis oli kivasti avuilla ja oli hauskaa. Mutta silti! Ei mitään hajua mitä tapahtui, mutta este nro 6 tuli alas! Ihan tavallinen pysty, mille tuli hyvä lähestyminen, hyvä paikka, mikään ei ollut pielessä!
Harmitti, sillä ollaan tähän mennessä tehty kaikki 90cm nollina. Ja tuo oli ihan turha puomi! Mailis hipaisi sitä takajaloilla ja sieltähän se putosi. Äh!

Koulun ja esteiden jälkeen meidän tuloksemme oli -54,8p. Ihan jees, ei mikään hirveän hyvä muttei huonokaan. Ainakin kun mun tavoite oli päästä alle -50 pisteen :( Katselin tuossa että jos oltaisiin saatu koulusta edes se 68% ja esteiltä puhdas, oltaisiin oltu toisina tai kolmansina..

Maastoon lähdettiin kuitenkin sijalta 7. eli viimeinen sijoittunut.

Maasto oli yllättävänkin vaikea Ypäjän tuttariksi. Ehkä Opiston väki haluaa poistaa tukki-tukki-tukki maineen Ypäjältä :)
Walkthrough'n postasinkin jo eilen. Siellä oli siis ainakin talo-talo linja kolmella askeleella, sekä aika ison ylöshypyn jälkeen kaarevalla neljän askeleen linjalla kapea este.
Periaatteessa tuo oli ihan kiva kun oli jotain tekemistä, mutta täytyy myöntää että kyllä siinä vähän jännitti.. Varsinkin kun en periaatteessa tiennyt miten Mailis reagoisi noihin tehtäviin. Arvasin kyllä ettei siinä mitään ongelmaa olisi, eikä onneksi ollutkaan :)

(c) Tiina Tammi

Vedettiin siis puhdas maasto, ja vielä ajassa! Itse asiassa, aika tarkalleen ajassa, sillä ihanneaika oli 3min 20s, ja meidän aika? Tasan 3min 20s! Miten voi olla mahdollista! :D Naurettiin siinä jo äidin kanssa että Mailikselle tarvitsee vain sanoa että juu, tempo olisi 450m/min, niin se hoitaa homman!

Tasaisesta tahdista en sanoisi kyllä mitään, sillä alkurata tultiin ihan hyvää nopeutta, sitten tulikin pari suoraa jolla otin vähän eteen, mutta se olikin liikaa! Viimeisen esteen jälkeen tultiinkin koottua laukkaa maaliin :) No, ensi kerralla tiedän ainakin että tuttarissa riittää ihan hyvin semmoinen mukava laukka, ei tarvitse kiihdytellä eikä hidastella.

(c) Tiina Tammi

Ja kyllä taas huomasi että Mailis tietää mitä se tekee. Jännitin itse ylöshyppyä, niin jäin pitämään
liikaa taaksepäin jolloin hypättiin ihan pohjasta. Mutta aina kun annoin Mailiksen vain laukata, niin tuli hyvät paikat! On mulla hieno tamma!

Maastosta kun saatiin 0vp, niin oltiin lopputuloksissa 7./28. Saatiin hieno ruusuke ja ruusu :) On kiva kun tietää että vaikka "epäonnistuttiin" koulussa ja esteillä, niin silti on mahdollisuus sijoittua. Ensi kerralla ollaan toivottavasti vielä ylempänä tuloslistalla.